Hoppa till innehåll

Katanpää-luokan NRF-valmiusvuosi sujui mallikkaasti

Rannikkolaivasto
Julkaisuajankohta 29.12.2022 10.30
Tiedote
Suomalaiset ja Naton miinantorjunta-alukset muodostelmassa merellä

Merivoimat asetti Katanpää-luokan miinantorjunta-alukset Katanpään ja Purunpään Naton nopean toiminnan joukkojen täydentävän toiminnan valmiuspooliin vuodeksi 2022. Osallistuminen Naton valmiusjoukkotoimintaan, NATO Response Force (NRF), kehittää Merivoimien alusten ja joukkojen suorituskykyä ja kansainvälistä yhteensopivuutta sekä valmiutta asettaa yksiköitä merelliseen kriisinhallintatehtävään.

Rannikkolaivaston aluksista miinantorjunta-alus Purunpää oli valmiudessa tammikuusta kesäkuun loppuun, tämän jälkeen vuoro siirtyi loppuvuodeksi miinantorjunta-alus Katanpäälle. Purunpää oli edellisen kerran valmiudessa alkuvuoden 2020. 

Mittari osaamisesta

Kaikki Naton joukkopooliin ilmoitetut joukot evaluoidaan Naton evaluointiprosessin mukaisesti. 4. Miinantorjuntalaivueen komentajan, komentaja Henri Kummalan mukaan Merivoimille NRF-valmius toimii mittarina osaamisesta ja kertoo kyvystä täyttää Merivoimille käsketyt tehtävät. Asian poliittinen ulottuvuus on se, että kun joukkoihin on päätetty osallistua, niin aluksilla ja sen henkilöstöllä on kyky ja osaaminen toimia osana kansainvälistä alusosastoa. 

- On hyvä, että omaa osaamista voi seurata sekä ryhmän sisällä että muiden Nato-kumppanien kanssa. Vaikka laiva ei ole välttämättä, tai tässä tapauksessa, tehtävään lähtenyt, niin on merkittävä asia Merivoimille, laivueille ja Rannikkolaivastolle, että suorituskyky mitataan ja osaaminen tiedetään.

- Osaaminen Katanpää-luokalla ja yleisesti miinantorjunnan osalta on korkealla tasolla. Meillä on korkea valmius. Samalla ylläpidämme ja kehitämme miinanraivauskykyämme ja sukeltajatoimintaa, Kummala jatkaa.

Miinantorjuntajoukot ovat tehneet alusta alkaen miinanetsintää pitkälti samoilla periaatteilla kuin kansainväliset joukot. Katanpää-luokan kalusto ja osaaminen ovat maailman mittaluokassa korkeatasoista. Osaaminen on huomattu, sillä laivueen komentaja kertoo kumppanimailta tulevan runsaasti pyyntöjä yhteisharjoitteluun. 

NRF-valmiusvuoron aikana laivueen alukset harjoittelivat useissa tapahtumissa yhdessä Naton alusosastojen sekä eri valtioiden miinantorjunta-alusten kanssa koko Itämeren alueella. Harjoitukset ja niihin osallistuminen vaativat henkilöstöltä ison ponnistuksen, mutta harjoituksista on selvitty kunnialla läpi. Ensi vuonna Katanpäälle on suunniteltu Nato evaluointi 2 osana BALTOPS 23 -harjoitusta.

NRF-valmius ylläpidetään osana normaaliolojen valmiusvelvotteita

Purunpään päällikkö, kapteeniluutnantti Antti-Jussi Käkelä kertoo, että NRF-valmius on ylläpidetty osana normaaliolojen valmiusvelvoitteiden ylläpitämistä. Aluksen NRF-valmiusjakso huipentui kansainväliseen BALTOPS 22 -harjoitukseen, jossa alus harjoitteli osana Naton SNMCMG1-osastoa.

- Aluksen suorituskyky on huippuluokkaa ja henkilöstö osaavaa. Normaaliolojen harjoittelu ja harjoitustoiminta tukevat osallistumista kansainvälisiin harjoituksiin ja toimimista osana kansainvälistä alusosastoa. Näin ollen integraatio harjoituksessa on hyvin mutkaton ja toiminta on kaikin puolin yhteensopivaa. Kokemukset kansainvälisistä harjoituksista ja BALTOPSista ovat osoittaneet sen, että suomalaiset pääsevät hyvin lyhyen sisäänajojakson jälkeen täysillä toimintaan mukaan, Käkelä painottaa.

Aluksen olo NRF-valmiudessa ei tarkoita, että aluksen ja sen henkilöstön tulee liikahtaa operaatioon heti kun kutsu tulee, vaan lähtö edellyttää aina poliittisen päätöksen tekemistä. Näin varmistetaan, että aluksen on valmiusvuoden aikana mahdollista osallistua myös Merivoimien omiin kansallisiin velvoitteisiin. Poliittisen päätöksen jälkeen on edessä operaation lähtevän henkilöstön rekrytointi. Miehistö on kuitenkin kartoitettu jo etukäteen ja ensisijaisesti halutaan käyttää omia reserviläisiä ja henkilöstöä.

-     Isoin työ tehdään ennen kuin varsinainen valmiusjakso alkaa. Tämä tarkoittaa, että laiva on evaluoitu ja siten on varmistuttu siitä, että meillä on niin osaaminen kuin alustekninenkin kyky tarvittaessa toimia osana Nato-osastoa, Kummala summaa.

Tulevaisuuden suhteen laivueen komentaja on luottavainen. Jos Suomi etenee liitotuman jäseneksi ja Merivoimilta liittyy joukkoja Naton joukkopooliin, Katanpää-luokalla on korkea valmius lähteä tehtävään ja kyky toimia kansainvälisesti yhteensopivilla Nato-perusteilla. Alukset on rakennettu sellaisiksi, että ne kykenevät operoimaan kaikilla Euroopan merialueilla. 

´