Kenraaliluutnantti Kim Jäämeren puhe itsenäisyyspäivän paraatissa 2025

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, arvoisat kutsuvieraat, hyvä yleisö, paraatijoukot. Ärade veteraner och lottor från våra krig, ärade inbjudna gäster, bästa publik, paradtrupper.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, arvoisat kutsuvieraat, hyvä yleisö, paraatijoukot. 
Ärade veteraner och lottor från våra krig, ärade inbjudna gäster, bästa publik, paradtrupper.

Seisomme tänään siniristilippumme alla kiitollisina niille, jotka ovat taistelleet sen puolesta, että voimme elää rauhassa ja päättää itse omasta kohtalostamme. Juhlistamme vapaata ja itsenäistä Suomea – maata ja kansaa, joka on rakentanut tulevaisuutta sisulla, rohkeudella ja yhteisellä vastuulla.

Itsenäisyytemme ei ole meille itsestäänselvyys. Se turvataan joka päivä – sanoilla ja teoilla. Itsenäisyyspäivä on turvallisuuden tekijöiden erityinen juhlapäivä. Tänään ajattelemme Suomessa ja maailmalla puolustuksen eri tehtävissä palvelevia, varusmiehiä, reserviläisiä, henkilökuntaa ja kaikkia vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävissä toimivia. On oikea hetki kiittää maanpuolustuksen mahdollistajia eli kasvattajia, tukijoita ja kuuntelijoita; äitejä, isiä, isovanhempia, puolisoita ja muita läheisiä.

Suomen itsenäisyys on enemmän kuin valtiollinen asema. Se on mahdollisuus elää vailla pelkoa omien arvojemme mukaan – ylläpitää yhteiskuntaa, joka perustuu vapauteen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Me suomalaiset päätämme itse, mitä tulevaisuudelta haluamme. Itsenäisyys on myös mielemme tila: se on luottamusta siihen, että pystymme yhdessä selviytymään, luomaan ja uudistumaan.

Suomen suuri vahvuus on yleinen asevelvollisuus. Se on muiden kadehtima järjestelmä, joka yhdistää ja tekee maanpuolustuksesta koko kansan asian. Asepalvelus opettaa vastuuta ja paineensietoa, yhteistyötä ja joukkuepeliä, luottamusta ja valmiutta toimia toisten hyväksi – taitoja, joita tarvitaan niin kriisissä kuin rauhassakin.

Den allmänna värnplikten är också ett tecken på tillit. Den visar, att Finland litar på sina medborgare – att var och en är beredd att göra sin insats för det gemensamma bästa. Vår försvarslösning bygger inte främst på teknologi eller allianser, utan på människor – utbildade, motiverade och fosterländska finländare.

Varusmiehet, vuotenne maanpuolustajina ovat vasta alussa. Edessä on kertausharjoituksia ja vapaaehtoista osallistumista. Keskustelkaa ja pohtikaa keinoja taitojenne ja kuntonne ylläpitoon ja kehittämiseen reservissä. Maanpuolustusjärjestöt odottavat teitä.

Hyvät kuulijat,
Tuon kotimaahan terveiset Brysselistä, Euroopan Unionista ja Natosta, joissa toimin Suomen sotilasedustajana. Nato vahvistaa yhteistä puolustustaan useilla työlinjoilla. Myös Euroopan unionissa turvallisuus ja puolustus ovat polttopisteessä, niissä kehitys on voimakkaampaa kuin koskaan. 

Suomen asettuminen Natoon on onnistunut hyvin. Eilen saatiin maaliin pitkään valmisteltu Suomen ryhmittyminen Ruotsin ja Tanskan kanssa osaksi Norfolkin yhteisoperaatiojohtoporrasta ja sen pohjoista vastuualuetta. Nato puolustaa nyt Pohjolaa yhtenä kokonaisuutena, ja suunnitelmat vastaavat uudella tarkkuudella ja teholla alueen turvallisuusuhkiin.

Liittoutumisen myötä Suomi on osa historian vahvinta puolustusliittoa. Turvallisuuteemme on saatu paras mahdollinen lisä ja Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä myös liittokunta on vahvistunut. Suomella on Natossa erinomainen maine. Olemme täysivaltainen, toimintakykyinen ja arvostettu jäsen, jonka puolustusosaamista halutaan kuunnella.

Pohjois-Atlantin sopimus antaa meille lisää turvaa ja vahvat liittolaiset, mutta sama sopimus edellyttää meiltä oman toimintakykyisen ja vahvan puolustusjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Suomen turvallisuus vaatii edelleen omaa tahtoamme ja kykyämme puolustaa isänmaan jokaista neliömetriä. 

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut silmiemme eteen turvallisuusympäristömme kasvaneet riskit. Suomen ja Euroopan puolustusta on vahvistettava. Tarvitsemme puolustuksen, joka on aina uhkaa vahvempi ja ehkäisee sodan ennalta. Nato-maiden yhteinen sitoumus osoittaa puolustukseen lisää rahaa pyrkii tähän ja koskee kaikkia jäsenmaita. Liittolaistemme panostukset lisäävät myös meidän turvallisuuttamme, ja etulinjan maana Suomi on vahvistumisesta eniten hyötyvien joukossa.

Ukrainan kohtalo valitettavasti osoittaa, ettei Suomen sotilaallinen uhkakuva ole oleellisesti muuttunut vuosikymmenten saatossa. Puolustusvoimat on varautunut uhkakuvaan pitkäjänteisellä joukkojen ja puolustusmateriaalin määrän ja laadun kehittämisellä. Jatkuvuuden rinnalle tarvitaan nopeutta ja innovatiivisuutta. Tarvitaan kekseliäisyyttä sekä kykyä ottaa nopeasti käyttöön uutta teknologiaa ja ratkaisuja. Osaavaa kotimaista puolustusteollisuutta tarvitaan turvaamaan omavaraisuutemme sekä mahdollistamaan teknologinen etumatkamme.

Edessä ei ole joko-tai -valinta vaan sekä-että -tilanne. Tulevaisuuden puolustuksessa tarvitaan edelleen nykyisiä sodankäynnin suorituskykyjä ja pitkäkestoisen konfliktin vaatimaa riittävää määrää. Nykyisen ja uuden suhteeseen haetaan uusi tasapaino. Tätä varten keräämme tietoa, tutkimme, testaamme ja analysoimme. Puolustusvoimat ei varaudu menneisiin sotiin, eikä käynnissä oleviin sotiin. Puolustusvoimat varautuu tulevaisuuden sotiin.

Hyvät suomalaiset,

meillä on paljon, mistä olla onnellisia: rauha, vapaus, luottamus ja yhteinen tahto rakentaa parempaa tulevaisuutta. Ne ovat kansallisomaisuuttamme, jota haluamme vaalia ja puolustaa. Aiemmat sukupolvet ovat rakentaneet vakaan perustan, nyt on meidän vetovuoromme.

Kohottakaamme kolmikertainen eläköön-huuto itsenäiselle Suomelle. Eläköön - eläköön - eläköön!