”Tiedämme tarkkaan, mitä siellä pohjassa on”

Suomenlahden kaapelivauriot ovat herättäneet laajaa keskustelua ja huolta. Puolustusvoimat tekee niiden tutkinnoissa yhteistyötä Rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa. Merivoimien tarjoamaan virka-apuun kuuluu muun muassa merenpohjan kartoittamista.

Komentajakapteeni Sami Jalonen avaa, mikä merkitys Merivoimien tekemällä pohjakartoituksella on merenalaisen kriittisen infrastruktuurin (CUI) kannalta on. Jalonen on miinantorjunnan asiantuntija, jolla on pitkä kokemus Merivoimien miinasodankäynnistä, johon myös pohjankartoitus liittyy merkittävänä osana. 

- Pohjankartoitus on yksi miinantorjunnan keskeisistä osa-alueista. Kartoitamme merenpohjaa ja luomme vedenalaisen tilannekuvan. Tiedämme tarkkaan, mitä siellä pohjassa on. Se tukee merenalaisen kriittisen infran rakentamista ja myös merimiinoittamista.

Merenalaisella kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan putkia ja kaapeleita, joiden kautta kulkee esimerkiksi datayhteyksiä ja sähköä. Merivoimat käy aika ajoin tarkastamassa koko Suomen kannalta merkittäviä kaapeleita ja putkia.

- Tällä turvataan niin huoltovarmuus kuin sähkön saannin jakelukin, Jalonen sanoo.

Kuvassa: ROV-M-sensori sukeltamassa kohteen tunnistustehtävään. Kuva Puolustusvoimat.

Toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut. Jalosen mukaan tekniikan kehittyessä kuka tahansa pystyy tekemään tarkkaakin kartoitusta merenpohjasta. Samalla voi syyllistyä rikokseen, huomauttaa Jalonen.

- Me teemme sitä viranomaisvelvollisuudella. Jos kalastajilla on veneissään esimerkiksi viistokaikuluotaimia, niin omia karttoja ei saa luoda. Jos kartoitettu alue ylittää 0,5 neliökilometrin yli niin kyse on aluevalvontalain määrittämästä luvanvaraisesta toiminnasta.

Tällä hetkellä Jalonen toimii 4. Miinantorjuntalaivueen laivueupseerina. Miinantorjunnalle on myös rauhan aikana tarvetta. Kahden viime maailmansodan aikana Suomenlahdesta tuli yksi miinoitetuimmista merialueista maailmassa, huomauttaa Jalonen.

- Viimeisen kahden ison sodan aikana koko Itämerelle on laskettu 180 000 miinaa. Suomenlahdelle laskettiin toisen maailmansodan aikana noin 60 000 miinaa. Edelleen näitä laskettuja vanhoja räjähteitä on merenpohjassa.

- Näitä tulee vastaan, kun rakennetaan uusia putkia ja kaapeleita. Sen vuoksi me kartoitamme niitä, jotta saamme ne poistettua. Ne eivät ole vaarallisia, jos niihin ei kosketa, mutta pyrimme aina raivaamaan ne pois ja tekemään merenpohjan turvalliseksi, jotta pystymme varmistamaan turvallisuuden esimerkiksi lisäinfran rakentamisessa.

Merivoimien kevään pääsotaharjoitus Narrow Waters 2025 -harjoitukseen osallistui myös ruotsalaisia miinantorjunta-aluksia. Maanantain ja sunnuntain 25.-26. toukokuuta välisenä yönä ruotsalainen alus löysi yhden merimiinan Porkkalanniemen alueelta. Kyse on vanhasta sodanaikaisesta miinasta, sanoo Jalonen.

- Nyt tehdään yhteistyötä, kartoitetaan ja saadaan samalla parempaa tilannekuvaa kriittisestä infrasta.

Kuvassa: Komentajakapteeni Sami Jalosella on pitkä kokemus Merivoimien miinasodankäynnistä.