Hoppa till innehåll
Sektioner
Meny
Marinen

Merellinen viranomaisyhteistyö tukee toimintavalmiutta

Kustflottan 7.9.2020 11.22
Uutinen
Öljyntorjunta-alus Hylje ankkuroituneena sukelluspaikalle.
Öljyntorjunta-alus Hylje ankkuroituneena sukelluspaikalle.

Merivoimien öljytorjunta-alus Hylje miehistöineen matkasi elokuussa Ahvenanmaan merialueelle Kihdin selälle tyhjentämään kahden hylyn polttoainetankit. Kyseessä oli Merivoimien ja Suomen ympäristökeskus – SYKEn välinen viranomaisyhteistyö. Hanke on yksi esimerkki Puolustusvoimien tuesta toisille viranomaisille.


- Virka-apu, merellisten viranomaisten yhteistoiminta ja kansainvälinen yhteistoiminta ovat eri yhteistyömuotoja. Kaikki yhteistyö perustuu Puolustusvoimille asetettuihin neljään päätehtävään, painottaa Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Jukka Anteroinen

Tyypillisiä Merivoimille tulevia virka-aputehtäviä ovat poliisin auttaminen sotilasräjähteiden tunnistamisessa ja raivaamisessa, mutta myös erilaisissa etsintätehtävissä. Merivoimien suorittamien merellisten tunnistus- ja raivaamistehtävien määrä on parinkymmenen luokkaa vuosittain. Viime vuonna Merivoimat vastasi Ahvenanmaan maakuntahallituksen virka-apupyyntöön ja tunnisti sekä raivasi Ahvenanmaan merialueelta löytyneen merimiinan.  

Öljyntorjunta on myös virka-aputehtävä. Hylkeeltä käsin toteutettu hylkysaneeraus ei kuitenkaan kuulu normaaleihin öljyntorjunnan virka-aputehtäviin, vaan sen taustalla on Ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma. Viimeisimmän operaation kohteena olleet Fortuna ja Hanna-Marjut -hylyt ovat maanneet meren pohjassa yli 30 vuotta. Ne on luokiteltu riskihylyiksi, koska niiden tankeista on tihkunut polttoainetta mereen. 

Hylyt eivät kuulu öljyntorjunnan valmiuden tai pelastuslain sisällä minkään tietyn tahon vastuulle. Sen vuoksi kolmivuotisen Hylyt-hankkeen puitteissa koulutetaan Merivoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstöä, jotta heillä on tarvittavat kyvyt ja valmius hylkyjen aiheuttamien ympäristöriskien hoitamiseen. Samalla tutkitaan, onko hylyissä merialueille vaarallisia aineita ja poistetaan hylyistä troolit ja verkot. Lisäksi selvitetään hylkyihin liittyvät vastuuasiat ja seuranta. 

- On tärkeää, että henkilöstö pystyy harjoittelemaan rauhanomaisissa tehtävissä myös kriisiaikojen asioita. Öljyntorjuntatehtävissä ja hylkytöissä harjoitellaan johtotyöskentelyä, meriliikennettä, alusten käsittelyä sekä imu- ja poralaitteistojen käyttöä, Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Jorma Rytkönen kertoo.

Kuvassa: SYKEn Jorma Rytkönen esittelee hylystä otettuja nestenäytteitä.

Rytkösen mukaan SYKE ja Merivoimat ovat tehneet erinomaisen hyvää yhteistyötä erityisesti saastumisen estämiseen liittyen jo 30 vuoden ajan. Sykkeellä on ollut suuri rooli esimerkiksi siinä, että monitoimialus Louhi ja öljyntorjunta-alukset Halli ja Hylje laitteistoineen ovat olemassa. 

Yhteistyö sujui myös tällä kertaa, sillä valmista tuli odotettua nopeammin. Hanna-Marjutin 15 kuution tankista tyhjennettiin kolmesta neljään tonnia öljyä ja Fortunan kahdesta 11 kuution tankista yhteensä noin seitsemän tonnia öljyä. Toiveena on saneerata viranomaisyhteistyönä ensi vuonna vielä yksi hylky. Puitteet ja Merivoimien henkilökunta saavat Rytköseltä kiitosta.

- Hylje, Halli ja Louhi ovat kolme Suomen parasta laivaa saneeraustöiden suorittamiseen. Kokeneen ja motivoituneen henkilöstön kanssa on mukava toimia. Raivaajasukeltajien mukanaolon vuoksi olemme voineet kouluttaa henkilöstöä laaja-alaisesti toimimaan yhdessä.

Sukeltaja istuu metallisessa kehikossa, jossa hänet lasketaan alas hylyn luo.         
Kuvissa: Sukeltaja valmiina laskeutumaan hylylle. Sukeltajien työtä seurataan videoyhteyden avulla tukialuksella.

Myös Merellisten Toimijoiden (METO) välisellä yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Merivoimien, Rajavartiolaitoksen ja merenkulkuviranomaisten yhteistyön myötä on kehitetty merivalvontaa ja meritilannekuvaa yhdessä ja siten tehostettu toimintaa sekä säästetty kustannuksissa.

Unohtaa ei myöskään sovi yhteistoimintaa kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Harjoittelu ulkomaalaisten merivoimien kanssa lisää yhteistoimintakykyämme ja siten parantaa sekä valmiuksiamme osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan että kykyämme antaa ja vastaanottaa kansainvälistä sotilaallista apua.

- Yhteistoiminta toisten viranomaisten kanssa on Rannikkolaivastolle arkipäivää. Yhdessä toimien olemme vahvempia ja kustannustehokkaampia, Anteroinen kiteyttää. 

Viime vuosien suurin muutos merellisessä viranomaisyhteistyössä on Anteroisen mukaan tapahtunut siinä, että vastuu alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta aluevesillä on siirtynyt SYKElta Rajavartiolaitokselle. Merivoimien miehittämät ja hallinnoimat öljyntorjunta-alukset toimivat näissä tilanteissa Rajavartiolaitoksen johdossa. Toinen iso muutos on ollut joidenkin aiemmin viranomaisille kuuluneiden tehtävien siirtyminen erityisyhtiöille. Vakiintuneet toimintamuodot on silti kyetty ylläpitämään.