Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Rannikkoprikaati vaalii useiden rannikolla toimineiden joukkojen perinteitä. Perinteiden vaaliminen on monitahoinen tehtävä. Aikaisempien rannikonpuolustajien työn kunnioittamiseksi ja perinteiden vaalimiseksi julkaisemme Rannikkoprikaatin vuosipäivästä 30.8.2021 alkaen vuoden aikana muutamia artikkeleita perinnejoukkojemme toiminnasta tai Suomenlahden alueen tapahtumista pääasiassa toisen maailman sodan ajalta.

Jo talvisodan toisena päivänä Suomen rannikkotykistö saavutti ensimmäisen torjuntavoittonsa. Punalippuisen Itämeren laivaston ylpeys risteilijä Kirov saattajinaan Gnevnei-luokan hävittäjät Stremitelnyi ja Smetlivyi lähestyivät Hankoa aamun valjettua 1. joulukuuta 1939. Hangon edustaa suojasi Russarön linnake pääkalustonaan järeät 234 mm:n Betlehem-merikanuunat.

Risteilijä Kirovin johtama alusosasto lähestyi linnakesaarta eteläkaakosta juuri kun Betlehem-patterilla oli käynnissä harjoittelu. Lähestyvät alukset tunnistettiin ja linnakkeelle annettiin taisteluhälytys. Russarön järeä patteri ampui ensimmäisen laukauksen kello 09:55 risteilijä Kirovin ollessa 24 kilometrin etäisyydellä. Ensimmäisten kranaattien vaikutus alusosastossa oli häiritsevä ja Kirov vastasi tuleen omalla tykistöllään.

Kuva: Punalippuisen Itämeren laivaston ylpeys risteilijä Kirov kuvattuna Nevalla kesällä 1966. Kuvalähde: Vitold Muratov via Wikimedia Commons

Ammuttujen ensimmäisten kranaattien jälkeen rannikkopatterin tuli saatiin korjattua peittäväksi. Rannikkopatteri aloitti vaikutusammunnan 20 kilometrin etäisyydeltä. Viiden minuutin ammunnan jälkeen linnakkeelta tähystettiin Kirovin saaneen useita osumia ja syttyneen tuleen. Osasto laski savuverhon ja pyrki poispäin murhaavasta tykistötulesta. Rannikkolaivastoon kuuluneet panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen olivat nekin hälytetty ja puskivat kohti Hankoa, mutta vihollisosaston välittömän vetäytymisen vuoksi niillä ei ollut ollut mahdollisuuksia ottaa osaa taisteluun.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen arkistot avautuivat tutkijoille ja Kirovin kohtaloon saatiin lisävalaistusta. Venäläisarkistoista löytyneiden tietojen - tosin vahvistamattomien - mukaan ei neuvostoliittolainen alusosasto menettänyt taistelussa yhtään alusta uponneina, mutta sekä Kirov että Stremitelnyi olivat saaneet pahoja vaurioita. Lisäksi osasto menetti taistelussa 17 miestä kaatuneina ja noin 30 haavoittuneina. Kirov ja Stremitelnyi nilkuttivat kumpikin pahoin vaurioituneina Hangon edustalta Baltian rannikkoa mukaillen Liepajaan telakalle. Risteilijä Kirov kyettiin korjaamaan vain osittaiseen kuntoon ja se toimi muun muassa Tallinnan evakuoinnin lippulaivana vuonna 1941. Hävittäjä Smetlivyi, joka oli ainoa Russarön taistelusta taistelukykyisenä selviytynyt alus, ajoi ja upposi myöhemmin jatkosodassa suomalaisten laskemiin merimiinoihin Naissaaren edustalla 4.11.1941 toimiessaan Hangon evakuoinnin suoja-aluksena.

Kuva: Suomalaiset lehdet juhlivat rannikkotykistön torjuntavoittoa näyttävästi. Ilmoitukset tappioista perustuivat joko virheellisiin oletuksiin tai tietoiseen sotapropagandaan. Kuvalähde: Ville Vänskän kokoelma

Suomalaiset eivät kärsineet Russarön taistelussa henkilötappioita. Kirovin ampumat 180 mm:n kranaatit olivat osuneet ensin Russarön eteläpuoleiseen rantaveteen ja tappoivat suuren määrän kalaa. Seuraavat kranaatit tulivat pohjoispuoleiseen laiturin maastoon. Kranaattien aiheuttamat vauriot olivat pienet. Majakanvartijan tyhjä mökki tuhoutui ja linnakkeen laituri ja ruokala saivat vaurioita. Taistelun jälkeen Russarön linnakkeen ruokalistalla oli seuraavalla viikolla ”molo-torskia” ja ”silakkaa Kirovin tapaan”.

Kuva: Suutariksi jäänyt laivatykistön ammus Russarön rannalla. Kirovin kranaattien aiheuttamat vauriot olivat pienet. Majakanvartijan tyhjä mökki tuhoutui ja linnakkeen laituri ja ruokala saivat vaurioita. Kuvalähde: SA-kuva.

Miksi neuvostolaivasto uskaltautui Russarön järeiden tykkien kantamaan, on osin mysteeri. On epäilty, että neuvostolaivaston tarkoituksena oli mereltä käsin pommittaa tärkeää Hangon satamaa ja Hangossa sijainneita sotatarviketehtaita. Ilmeisesti neuvostolaivastossa ei tiedetty suomalaisten 1930-luvulla modifioineen aiemmin keisarillisen Venäjän rannikkopuolustusta palvelleita Betlehem-tykkejä. Muutosten ansiosta tykkien korotuskulmaa oli saatu suuremmaksi ja niiden suurin kantama oli lisääntynyt 18 kilometristä 25,5 kilometriin. Risteilijä Kirovin päällikkö on saattanut olettaa olevansa suomalaistykistön ulottumattomissa.

Kuva: Russarön yhdeksäntuumainen Betlehem-tykki ampuu. Suomalaiset modifioivat aiemmin keisarillista Venäjää palvelleet merikanuunat 1930-luvulla. Muutosten ansiosta tykkien korotuskulmaa oli saatu suuremmaksi ja niiden suurin kantama oli lisääntynyt 18 kilometristä 25,5 kilometriin. Kuvalähde: SA-kuva.

Russarön linnakkeen ja neuvostoristeilijä Kirovin välisellä lyhyellä tykistötaistelulla oli suuri merkitys. Se osoitti, että suurvaltaa vastaan kamppaileva piskuinen Suomi kykenee antamaan sellaisia iskuja, jotka sattuvat. Ensimmäinen torjuntavoitto loi osaltaan kenttäarmeijaan sellaista tahtoa, joka tuli tunnetuksi talvisodanhenkenä ja mahdollisti talvisodan ihmeen: Suomi torjui - ehkä vastoin yleisiä odotuksia - suurvallan hyökkäyksen ja säilytti itsenäisyytensä. Toisaalta suomalainen rannikkotykistö osoitti iskukykynsä ja Suomen rannikot saivat olla talvisodan jatkuessa varsin rauhassa.

Puolustusvoimien ylipäälliköksi nimitetty sotamarsalkka Mannerheim huomioi rannikkotykistön urotyön Hangon edustalla ja paria viikkoa myöhemmin Utössä sähkösanomalla Merivoimien komentaja kenraali Väinö Valveelle: "Lausun Teille ja alaisillenne rannikkolinnakkeille tunnustukseni niiden korkealle kehittyneestä tulitoiminnasta, mikä on aiheuttanut vihollisillemme jo eräitä raskaita tappioita m.m. Russarön ja Utön luona. Mannerheim"

Artikkelin on kirjoittanut Rannikkoprikaatin Suomenlinnan rannikkorykmentin komentaja, komentaja Ville Vänskä.

Lisää aiheesta: 
Uitto & Geust: Hanko toisessa maailmansodassa, Maanpuolustuskorkeakoulu 2011
Useita kirjoittajia: Merivoimat 100 vuotta, Merivoimien esikunta 2018