Hyppää sisältöön

Puolustusvoimien operaatiopäällikkö: Kansainvälinen harjoitus tarjoaa Suomen erityispiirteet myös muille

Merivoimat
Julkaisuajankohta 2.11.2018 16.18
Tiedote
Kapteeniluutnantti Daniel Forsell otti vastaan tarkastuskäynnillä olleen kenraaliluutnantti Eero Pyötsiän ja vara-amiraali Veijo Taipaluksen, jotka seurasivat rannikko-ohjus RO2006 ampumaharjoituksia.

Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä tarkasti Northen Coasts 18 –harjoitukseen osallistuvia rannikkojoukkoja torstaina 1.11. Tarkastuksen yhteydessä Pyötsiä pääsi näkemään mm. harjoitukseen osallistuvan saksalais-suomalaisen satamasuojausosaston toimintaa.

Suomen johtamat harjoitukset kiinnostavat kumppanivaltioita, sillä toimintaympäristö Suomessa on Keski-Eurooppaan verrattuna poikkeuksellinen. Merivoimien joukot osaavat toimia haastavassa, matalassa saaristossa.

– Kuten tarkastuksessa tuli ilmi, saksalaiset joukot pääsevät liikkumaan tiheässä saaristossa. Tämä ei Saksan edustalla ole mahdollista, sillä siellä rannikko on varsin erilainen, Pyötsiä kertoo Suomen kiinnostavuudesta sotaharjoituskumppanina.

Suomessa puolustusvoimat hallitsee toimintaympäristönsä erityispiirteineen – merivoimat saariston ja maavoimat pitkät välimatkat ja asuttamattomat alueet. Marraskuinen sää antaa myös harjoitukseen osansa: vaikka torstaina paistoi aurinko ja tuuli oli laantunut, alkuviikosta sääolosuhteet olivat haastavammat.

Hangossa joukot harjoittelivat tarkastuspäivänä satamasuojausta. Saksalaiset olivat asettaneet NOCO18- harjoituksen tavoitteiksi Suomen rannikolla liikkumisen lisäksi pimeässä harjoittelun. Kiinnostuksen kohteena oli myös suomalaisten venekalusto. Taisteluosaston esikuntaorganisaatio on muodostettu suomalaisten ja saksalaisten kesken.

Harjoituksessa kehitetään myös Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä puolustusyhteistyötä.

– Tämä harjoitus on yksi virstanpylväs Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön kehittämisen ketjussa ja tästä otetaan maksimaalisesti hyöty irti. Yhteistyö Ruotsin kanssa on jatkuvan kehittämisen kohteena, Pyötsiä kuvailee

Pyötsiän mukaan kansainvälisessä harjoituksessa opitaan johtamisesta ja yhteistoiminnasta. Järjestelmien ja ihmisten johtaminen vaikeutuu, mitä enemmän osallistuvia maita on mukana.

– Onnistuneessa kansainvälisessä harjoituksessa havainnoidaan, miten muut tekevät asioita. Kriittisellä tarkastelulla voidaan oppia ja löytää perusteltu syy muuttaa omaa toimintaa. Jos toimintaa ei harjoitella yhdessä, ei myöskään osata toimia yhdessä, Pyötsiä päättää.

 

HUOM! Lisätty kuvateksti 2.11.

´