Liittouman silmät taivaalla

Vääpeli Aleksi Härkönen on ensimmäinen suomalainen, joka toimii osana Naton E-3A Sentry AWACS -tutkavalvontakoneen miehistöä.

Vääpeli Aleksi Härkönen työskentelee Saksan Geilenkirchenissä sijaitsevassa Nato-tukikohdassa, joka on liittokunnan omistamien 14 E-3A Sentry AWACS (Airborne Warning & Control System) -koneen kotitukikohta. Koneella johdetaan ilmaoperaatioita, ja se kattaa tutkallaan lähes Suomen kokoisen, yli 312 000 neliökilometrin alueen. Härkönen on ensimmäinen suomalainen, joka toimii osana AWACSin miehistöä.

- Tämä oli aivan mahtava tilaisuus, vaikka päätös piti tehdä nopeasti. Olin kiinnostunut ilmavoimallisista kansainvälisistä tehtävistä, ja viime vuoden puolella sain tiedon, että pääsisin tähän positioon. Oman tehtäväni perusteella tiesin suurin piirtein, minkälaisesta paikasta on kyse, hän kertoo.

Härkönen on aiemmin työskennellyt Ilmavoimien johtokeskuksessa taistelunjohtajana, eli johtanut lento-osastoja, joihin voi kuulua hävittäjien lisäsi muitakin ilma-aluksia. Kolme vuotta kestävässä Nato-tehtävässä hän toimii E-3A Sentryssä Weapons Controllerina, eli tekee käytännössä taistelunjohtajan tehtäviä. 

Muuntokoulutuksen kautta koneeseen

Ennen AWACS-koneeseen pääsyä ja siellä operointia kaikki miehistön jäsenet käyvät läpi kuukausia kestävän tehtäväkohtaisen muuntokoulutuksen. Koulutuksessa opetellaan Naton käytäntöjä ja liittouman käyttämät järjestelmät, joilla koneessa operoidaan, minkä lisäksi koulutus sisältää muun muassa simulaattorissa toteutettavia tehtäviä ja koulutusta hätätilanteiden varalle.

- Olen joutunut palauttamaan monta asiaa mieleen omasta Ilmavoimissa saadusta peruskoulutuksesta. Useat prosessit ja asiat ovat täällä samoja, mutta on paljon erojakin, esimerkiksi johtamisjärjestelmä. Toimintaamme on sovitettu yhteen, meillä on ollut monikansallisia harjoituksia ja on johdettu kansainvälisiä lento-osastoja, mutta tämä ei ole kuitenkaan täysin samaa kuin kotimaassa.

Tammikuussa alkanut koulutus eteni muutama viikko sitten kauan odotettuun hetkeen, kun Härkönen pääsi suunnittelemaan lentoa ja lopuksi mukaan lentotehtävälle. Ensimmäinen lento toteutettiin 15. huhtikuuta Baltiaan Ramstein Alloy -harjoituksen aikana.

- Oli mahtava huomata jo ensimmäisellä lennolla, että Ilmavoimissa saatu koulutus ja kokemus antavat erinomaiset eväät toimia operaattorina myös tässä ympäristössä. En malta odottaa seuraavaa lentoa, hän sanoo.

Geilenkirchenin päätukikohdan lisäksi Naton E-3A-komponentilla on Italiassa, Kreikassa, Norjassa ja Turkissa sijaitsevat tukeutumistukikohdat, joihin AWACS-koneille on luotu edellytykset tukeutua ja operoida. AWACSissa Härkönen toimii operaattorina tehtävillä, jotka voivat sijoittua lähelle tai kauas riippuen siitä, minne E-3A Sentry käsketään. Operaatiot voivat kestää viikkoja. 

- Mutta sekin tekee tästä tehtävästä mielenkiintoisen. 

Johtokeskus pienoiskoossa

E-3A Sentryn miehistössä lentotehtävällä on mukana vähintään 15 henkilöä, jotka on koulutettu tehtäväkohtaisesti. AWACSia lentää kaksi ohjaajaa, joiden lisäksi ohjaamossa työskentelee koneen lentoinsinööri. Lentoinsinöörin vastuulla on moottorien toiminnan ja koneen suorituskyvyn seuraaminen.

Matkustamoon tehdyissä työtiloissa toimiva miehistö (Mission Crew) koostuu valvontaan, taistelunjohtamiseen ja koneen tehtävää tukevien järjestelmien huoltamisen ja ylläpidon tehtäviin erikoistuneista sektoreista. 

Tehtävämiehistöä johtaa vuoron esimiehenä toimiva Tactical Director, joka antaa tehtäväkohtaiset ohjeet sektoreittain. Taistelujohtosektoria johtaa taistelunjohtopalveluksen johtaja (Fighter Allocator), joka vastaa kaikkien AWACSin johdettavina olevien ilma-alusten turvallisesta johtamisesta. Fighter Allocatorin alaisuudessa toimii Weapons Controllereita, jotka voivat johtaa lukuisia erityyppisiä ilmaoperaatioita.

Lentotehtävää edeltää tehtäväsuunnittelu, johon koko miehistö osallistuu. Suunnittelussa käydään läpi muun muassa käytössä olevan ilmatilan kansalliset säännöt ja rajoitukset, sotilasilmailun säännökset sekä muut tehtävään vaikuttavat säädökset ja asiakirjat.

Vaikka johtokeskuksissa tehtävässä taistelunjohtotyössä on paljon yhteistä Weapons Controllerin työn kanssa, AWACSissa toimiminen tuo tehtävään omat erityispiirteensä.

Lentokoneessa taistelunjohtajat ovat osa lentävää miehistöä, joten työtehtävien hoitaminen vaatii lentokelpoisuusvaatimuksien täyttymistä ja kykyä toimia erilaisissa ilmailun hätätilanteissa.

- Ja lisäksi lentokone ei ole täysin äänieristetty, joten keskustelemme muiden toimijoiden kanssa koneen radiojärjestelmien kautta. Työssä korostuukin passiivisen kuuntelun taito, kun radioliikenteestä pitää osata poimia oleellinen asia monen viestin seasta.

^{Kuva: OR-5 Andrew Hummel.}

Merkityksellistä ja motivoivaa 

Härkönen aloitti positiossa joulukuun alussa. Sopeutuminen uuteen tehtävään ja asuinpaikkaan on sujunut hyvin. Tehtävän positiivisiksi puoliksi hän kertoo kiinnostavan työn lisäksi kansainvälisen ympäristön ja erinomaisen sijainnin Keski-Euroopassa. Työssä myös pääsee näkemään maailmaa.

Härkösen polku Ilmavoimien taistelunjohtajaksi alkoi lentoreserviupseerikurssin valintatilaisuudesta. Hän haki kurssille, mutta ei tullut valituksi. Valintatilaisuudessa esiteltiin kuitenkin myös johtokeskustehtäviä, ja Härkönen päätti täyttää hakupaperit. 

- Taustalla oli sellainen jokaisen pikkupojan unelma olla tekemisissä isojen ja nopeiden koneiden kanssa, jos ei saa itse lentää.

Hän pääsi sisään, kävi reserviupseerikussin ja pääjohtokeskusharjoittelun jälkeen oli apukouluttajana seuraavan saapumiserän johtokeskuslinjalle.

- Valvontakeskuksen päällikkö kysyi, kiinnostaisiko tulla töihin ja mietin että mikä ettei. Tarkoitus oli olla vain vuosi ja lähteä opiskelemaan. Sitten tuli mahdollisuus siirtyä taistelukeskukseen, ja päätin lähteä taistelunjohdon peruskoulutukseen.

AWACS-koulutuksessa koetut onnistumisen tunteet motivoivat, vaikka uraa on takana toistakymmentä vuotta. Hän kokee taistelunjohtajan työn mielenkiintoisena ja merkityksellisenä.

- Alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamiseen liittyvissä tehtävissä tulee tunne, että tekee oikeasti työtä, jolla on tarkoitus. Jos omalla toiminnalla pystyy tukemaan hävittäjäosaston päätöksentekoa, se voi olla käänteentekevää. Taistelunjohtajana voi edesauttaa omalla tekemisellä yhteisen halutun lopputuloksen saavuttamista. Voi tehdä nopeissa tilanteissa oikeita päätöksiä. Se voi olla henkeä pelastavia asioita oikeassa tilanteessa.