Usein kysytyt kysymykset UKK – Aluetoimisto asevelvollisten asialla
Minut on määrätty viikon mittaiseen kertausharjoitukseen, mutta työesteen/opintojen/perhetilanteen/ammatin harjoittamisen/taloudellisen tilanteen/muun henkilökohtaisen syyn vuoksi en voi osallistua. Mitä minun pitää tehdä?
Mikäli este on lyhytaikainen, sinun kannattaa ensisijaisesti hakea lomaa harjoituksesta. Mikäli este on pidempikestoinen, sinun tulee hakea harjoituksesta vapauttamista.
Löydänkö netistä tietoa sodan ajan sijoituksestani?
OmaIntti-palvelusta löydät tiedon siitä, onko sinulla sodan ajan sijoitus vai ei. Tarkempaa tietoa omasta sijoituksestasi saat käymällä paikan päällä aluetoimistossasi ja todistamalla henkilöllisyytesi. OmaIntti-palveluun pääset tästä linkistä: https://omaintti.fi.
Varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen terveydentilassani on tapahtunut muutoksia. Miten minun tulee toimia?
Toimita aluetoimistoosi Lääkärinlausunto terveydentilasta (lomake nro 7550-441-222). Huom! Lääkärinlausunnossa tulee käyttää Puolustusvoimien lomaketta. Lomakkeemme löytyvät osoitteesta puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet. Lausunnosta tulee ilmetä lääkärin kannanotto palveluskelpoisuuteesi ja diagnoosi. Vastaat itse lääkärinlausunnon kuluista.
Mistä saan tietää, paljonko minulla on ylennykseen oikeuttavia kertausharjoitusvuorokausia?
Ole yhteydessä omaan aluetoimistoosi tai käy aluetoimiston asiakaspalvelupisteessä.
Olen reserviläinen ja haluaisin päästä kertausharjoituksiin. Miten voisin päästä kertaamaan?
Puolustusvoimat järjestää kertausharjoituksia sodan ajan joukkojen valmiuden ja suorituskyvyn lisäämiseksi. Mahdollisuuteen osallistua kertausharjoituksiin ei voi siis itse vaikuttaa. Mikäli olet kiinnostunut kehittämään sotilaallisia taitojasi, tutustu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuskalenteriin osoitteessa mpk.fi.
Haluaisin tietää sodan ajan sijoitukseni. Mistä ja miten saan tiedon?
Saat tiedon käymällä aluetoimiston asiakaspalvelussa ja esittämällä henkilötodistuksesi. Henkilötodistuksella tarkoitetaan passia tai poliisin myöntämää kuvallista henkilökorttia.
Vaikuttaako siviiliammattini sodan ajan sijoitukseeni Puolustusvoimissa?
Puolustusvoimille on tärkeää, että tuot esiin oman erityisosaamisesi, jonka olet hankkinut opintojen tai ammatin kautta.
Monessa sodan ajan tehtävässä on tarvetta siviilissä hankitulle erityisosaamiselle. Joukkotuotannon eli varusmieskoulutuksen kautta syntyviin reserviläisten ensimmäisiin sodan ajan tehtäviin ammatti ei vaikuta, mutta reserviläisen jatkosijoituksella seuraavaan sodan ajan tehtävään sillä voi olla jo merkitystä. Reserviläisten tulisikin tarkistaa ja päivittää yhteystietonsa ja ammattinsa Suomi.fi-verkkopalvelussa Digi- ja väestötietovirastolle. Sieltä tiedot päivittyvät Puolustusvoimien tietojärjestelmiin, joissa muun muassa sodan ajan sijoitukset muodostetaan reserviläisille.
Sodan ajan sijoituksiin vaikuttavia muita asioita ovat reserviläisen koulutus kertausharjoituksissa, vapaaehtoisissa harjoituksissa, Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla, sotilasarvo ja ikä.
Miksi minua ei ole ylennetty, vaikka minulla on jo mielestäni riittävä määrä kertausharjoitusvuorokausia ja edellisestä ylennyksestä on vaikka kuinka kauan?
Ylentäminen edellyttää pääsääntöisesti asevelvollisen sijoittamista tiettyä sotilasarvoa vastaavaan Puolustusvoimien sodan ajan tehtävään tai että hänet on varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (lisätietoja henkilövarauksesta).
Edellisestä ylennyksestä tulee olla kulunut vähintään neljä–viisi vuotta. Upseeriylennyksissä ylennysten välinen aika pitenee – mitä korkeammasta sotilasarvosta on kyse.
Olen kadottanut sotilaspassini, miten saan uuden?
Sotilaspasseja ei uusita. Ota yhteys omaan aluetoimistoosi ja pyydä palvelustodistus.
Tarvitsen todistuksen (esim. työnantajalle, poliisille passia tai aselupaa varten yms.) siitä, että minut on vapautettu varusmiespalveluksen suorittamisesta tai että olen jo suorittanut varusmiespalveluksen. Mistä saan ko. todistuksen?
Saat todistuksen (pyytämällä tai) noutamalla sen omasta aluetoimistostasi. Tarvitset mukaasi passin tai poliisin myöntämän henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostilla todistuksia ei toimiteta.
Mistä voin saada rokotustietoni armeija-ajalta?
- Tarkasta ensin tietosi valtakunnallisesta Kanta-arkistosta omakanta-palvelussa osoitteesta kanta.fi/omakanta.
- Sotilaslääketieteen arkistosta voit tiedustella rokotustietojasi täyttämällä asiakirjatilauslomakkeen (lomakkeen löydät verkkosivuilta osoitteesta https://logistiikkalaitos.fi/sotilaslaaketieteen-keskus/sotilaslaaketieteen-arkisto).
- Lähetä lomake osoitteeseen
Sotilaslääketieteen arkisto
PL 13
44501 VIITASAARI
Huom! Jotta arkistosta voidaan luovuttaa tietoja, tarvitsemme kirjallisen omakätisesti allekirjoitetun asiakirjatilauksen. Lisätietoja löydät Sotilaslääketieteen keskuksen verkkosivuilta https://logistiikkalaitos.fi/sotilaslaaketieteen-keskus/sotilaslaaketieteen-arkisto.
Olen suorittanut siviilipalveluksen ja haluaisin reserviläiseksi, onko mahdollista?
Valitettavasti reserviin siirtyminen ei ole mahdollista, mutta tutustu Maanpuolustuskoulutuksen kurssitarjontaan. Siviilipalvelusvelvollisena siirtymisesi asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen (aseelliseen palvelukseen) ei ole mahdollista, jos:
- olet aloittanut siviili- tai täydennyspalveluksen
- sinut on aikaisemmin vastaavan hakemuksen perusteella hyväksytty siviilipalveluksestaasevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaiseen palvelukseen.
Et voi myöskään hakea enää sen vuoden päätyttyä, jona siviilipalvelusvelvollinen on täyttänyt 28 vuotta.
Lakiperusta: Siviilipalveluslaki (1446/2007 14 luku 100§): Siviilipalvelusvelvollisen, joka haluaa siirtyä suorittamaan asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta, on haettava tätä kirjallisesti siviilipalveluskeskukselta. Siviilipalveluskeskuksen on viipymättä hyväksyttävä hakemus, jos siinä ilmoitetaan, etteivät 1 §:ssä tarkoitetut vakaumukseen perustuvat syyt enää estä asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen suorittamista ja jos siviilipalvelusvelvollista ei ole aikaisemmin vastaavan hakemuksen perusteella hyväksytty näiden lakien mukaiseen palvelukseen. Hakemusta ei voida hyväksyä enää siviilipalveluksen aloittamisen jälkeen eikä sen vuoden päätyttyä, jona siviilipalvelusvelvollinen on täyttänyt 28 vuotta.
Olen hakeutunut reservistä täydennyspalvelukseen, miten voisin palata reserviin ja osallistua maanpuolustukseen?
Täydennyspalvelusvelvollisena sinun on mahdollista hakeutua takaisin asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen myös sen vuoden jälkeen, jona olet täyttänyt 28 vuotta:
- jos et ole vielä ehtinyt aloittaa täydennyspalveluksen suorittamista
- sinua ei ole aikaisemmin vastaavan hakemuksen perusteella hyväksytty siviilipalveluksesta asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen.
Mikäli et voi palata reserviin, sinulla on kuitenkin mahdollisuus osallistua Maanpuolustuskoulutuksen koulutuksiin ja kursseille sekä vapaaehtoisuuteen pohjautuvien maanpuolustusjärjestöjen toimintaan.
Minut on määrätty palveluskelpoisuusluokkaan C ja haluaisin varusmiespalvelukseen ja osallistua maanpuolustukseen. Onko mahdollista?
Asevelvollisuuslain (26§) perusteella voit pyytää palveluskelpoisuutesi tarkastamista. Aluetoimisto tekee päätöksen asevelvollisen palveluksesta. Asevelvollisuuslaissa määritellään (28§) varusmiespalveluksen aloittamisen ajankohta: Varusmiespalvelus on aloitettava viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta. (16.12.2021/1128). Voit myös osallistua Maanpuolustuskoulutuksen toimintaan.
Palveluskelpoisuuden tarkastamista voit pyytää koska tahansa esimerkiksi toimittamalla omalle aluetoimistollesi ajantasaisen lääkärinlausunnon.
Olen yli 30-vuotias maahanmuuttaja enkä ole suorittanut varusmiespalvelusta, mutta haluaisin asepalvelukseen ja osallistua maanpuolustukseen. Onko mahdollista?
Asevelvollisuuslaissa (28§) määritetään varusmiespalveluksen aloittamisen ajankohta: Varusmiespalvelus on aloitettava viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta. (16.12.2021/1128). MPK toimintaan mukaan.
Sinun on mahdollista osallistua Maanpuolustuskoulutuksen toimintaan. Valitettavasti yli 30-vuotiaana et voi enää suorittaa varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusta.
Olen yli 30-vuotias nainen, miten voisin osallistua maanpuolustukseen?
Maanpuolustuskoulutus kouluttaa naisia, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta ja ovat kiinnostuneita maanpuolustuksesta. Tutustu MPK:n toimintaan!
Miten sotiminen Ukrainan joukoissa vaikuttaisi asemaani Suomen puolustusvoimien reserviläisenä?
Puolustusvoimat ei kannusta lähtemään vierastaistelijaksi toiseen maahan eikä tue sellaista toimintaa.
Vierastaistelija ei edusta millään tavoin Suomen valtiota tai Puolustusvoimia, eikä Puolustusvoimilla ole mitään velvoitteita vierastaistelijaa kohtaan hänen taistelleessaan kansainvälisessä aseellisessa selkkauksessa ulkomailla. Vierastaistelija rinnastuu palkkasotilaaseen. Jos Puolustusvoimat lähettää vierastaistelijana palvelevalle suomalaiselle reserviin kuuluvalle asevelvolliselle esimerkiksi kertausharjoituskäskyn, se velvoittaa reserviläistä normaalisti. Vierastaistelijana palveleminen ei ole kertausharjoituksesta vapauttamisperuste. Perustuslain 9 §:n mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Reserviläiselle voidaan kuitenkin tehdä turvallisuusselvitys esimerkiksi kertausharjoitukseen määräämisen yhteydessä, jossa selvitetään, ettei reserviläisellä ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslain (726/2014) 3 §:n 1 momentin 9 a kohdassa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa. Mahdolliset turvallisuusselvityksessä esille tulleet asiat voivat aiheuttaa sodan ajan sijoituksen purkautumisen.
Millainen on Puolustusvoimien toimintapa mahdollisen sodan syttyessä tilanteessa, jossa perheen vanhemmista kumpikin on suorittanut asepalveluksen ja perheessä on pieni lapsi? Ovatko sekä isä että äiti ns. samassa asemassa lähdön kanssa? Onko em. tilanteessa ainoa (lapsen kannalta) järkevä ja turvallisin vaihtoehto toisen vanhemman täydennyspalvelukseen siirtyminen, vai onko puolustusvoimilla jokin linjaus olemassa tilanteen varalle?
Täydennyspalvelus ei ole tähän ratkaisu, koska siviilipalvelusvelvollinen voidaan käskeä palvelukseen jo kriisin aikaisessa vaiheessa.
Asevelvolliset vanhemmat voivat olla omaan aluetoimistoon yhteydessä ja esittää jommankumman vanhemman sodan ajan sijoitusta muutettavan väliaikaisesti myöhempään käskytyserään, henkilötäydennykseen tai reserviin. Tällöin todennäköisyys, että vanhemmat ovat saman aikaisesti poissa, pienenee ennen mahdollista laajamittaista yhteiskunnallista kriisitilannetta. Ylimääräisen palveluksen käskyyn voi hakea vapautusta kuten kertausharjoitukseen – esimerkiksi perhesyistä.
Kunnat vastaavat päivähoidon järjestämisestä myös poikkeusoloissa ja kunnan pitää tarjota 24/7 päivähoito. Poikkeusoloissa aluevastuussa oleva paikallispataljoona (aluetoimisto) vastaa yhteistoiminnasta kunnan ja muitten viranomaisten välillä. Päivähoidon järjestämisen suunnitteluvastuu, koordinointi ja valvonta on poikkeusoloissa näiden toimijoiden tehtävää.
Kokonaismaanpuolustuksen näkökulmasta yhteiskunnassa on poikkeusoloissakin useita toimintoja, jotka jatkuvat myös kriisitilanteessa. Muun muassa huollon-, logistiikan, terveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden tehtävät. Kaikkien näiden toimintojen järjestämisen merkitys korostuu poikkeusoloissa. Myös näillä aloilla työskentelevien vanhempien tuki on järjestettävä samalla tavoin, kuin Puolustusvoimien palvelukseen käskettyjen.
Saako maasta poistua sodan aikana?
Pääsääntöisesti saa, ellei samalla riko lakisääteisiä velvoitteitaan, esimerkiksi määräystä tulla palvelukseen tai työvelvollisuusmääräystä vastaan.
Yksittäisiä rajanylityspaikkoja voidaan myös sulkea valtioneuvoston päätöksellä esimerkiksi kansallisen turvallisuuden perusteella, mutta rajanylityspaikan sulkemisella ei saa estää Suomen kansalaiselle kuuluvaa oikeutta saapua maahan tai jokaisen oikeutta lähteä maasta eikä loukata vapaata liikkuvuutta koskevan Euroopan unionin lainsäädännön piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuksia eikä kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.
Puolustustilalaissa tarkoitetun puolustustilan, kuten sodan, aikana aluehallintovirasto voi rajoittaa oikeutta poistua tietyltä paikkakunnalta sekä kieltää ulkona liikkumisen määrättyinä aikoina tai määrätyillä paikoilla ilman poliisin lupaa, jos väestön turvallisuus tai sotilaallisen maanpuolustuksen tärkeä etu sitä vaatii.
Palveluskelpoisuusluokkani on C, mitä se tarkoittaa esimerkiksi liikekannallepanon aikana?
Asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana terveydellisestä syystä vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana määrätä kutsuntaan tai aluetoimiston järjestämään tarkastukseen sekä määrätä palvelukseen, jos hänet todetaan palveluskelpoiseksi.
Lähde: asevelvollisuuslaki 87 § (1438/2007).
Mitä tarkoittavat reservi ja varareservi?
Asevelvollinen kuuluu varusmiespalveluksen jälkeen reserviin:
- miehistöön kuuluva sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 50 vuotta;
- upseeri, opistoupseeri ja aliupseeri sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta;
- upseeri, jolla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo, niin kauan kuin hän on palveluskelpoinen.
Reserviin kuuluva voidaan määrätä kertausharjoitukseen, ylimääräiseen palvelukseen ja liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen.
Varareserviin kuuluu asevelvollinen, joka:
- ei ole vielä suorittanut varusmiespalvelusta;
- ei enää kuulu reserviin; tai
- on vapautettu palveluksesta rauhan aikana.
Varareserviin kuuluva voidaan määrätä palvelukseen yleisen liikekannallepanon aikana, 50-60 vuotiaat miehistöön kuuluvat ainoastaan eduskunnan suostumuksella. Asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana terveydellisestä syystä vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana määrätä kutsuntaan tai aluetoimiston järjestämään tarkastukseen sekä määrätä palvelukseen, jos hänet todetaan palveluskelpoiseksi.
