Puolustusvoimat harjoittelee Naton pohjoisen alueen puolustamista yhdessä liittolaisten kanssa

Puolustusvoimat osallistuu Norjan johtamaan Nordic Response 24 -harjoitukseen, joka järjestetään Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa 4.–15. maaliskuuta 2024. Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä liittokunnan alueiden yhteisen puolustuksen harjoitteluun. Kyseessä on Puolustusvoimien historian suurin osallistuminen kansainväliseen harjoitukseen ulkomailla.

Nordic Response 24 on osa Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa, jossa Nato-maat ja kumppanit harjoittelevat liittokunnan kykyä siirtää joukkoja pohjoiseen harjoittelemaan puolustuksellista yhteisoperaatiota arktisissa olosuhteissa Suomen, Norjan ja Ruotsin alueilla. Steadfast Defender 24 on Naton suurin harjoitus vuosikymmeniin, minkä vuoksi sitä ja myös Nordic Response 24 -harjoitusta on valmisteltu jo usean vuoden ajan.

Nordic Response 24 on laaja taisteluharjoitus maalla, merellä ja ilmassa. Se kokoaa yhteen noin 20 000 sotilasta 14 eri maasta. Harjoituksella osoitetaan Naton suorituskykyä, yhtenäisyyttä ja tahtoa puolustaa koko liittokunnan aluetta. Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä yhteisen puolustuksen harjoitteluun laajassa joukkojen yhteisharjoituksessa. Nordic Response 24 on Puolustusvoimien vuoden tärkein kansainvälinen harjoitus, jossa kehitetään Puolustusvoimien kykyä osallistua Naton johtamiin yhteisoperaatioihin pohjoisella alueella yhdessä liittolaisten kanssa. Harjoitukseen osallistuminen edistää Suomen integroitumista yhä tiiviimmin osaksi Natoa.

Suomi on ollut useita kertoja aiemmin mukana Norjan johtamissa Cold Response -harjoituksissa Naton kumppanina. Harjoitus sai uuden nimen ’Nordic Response’ Suomen ja Ruotsin haettua puolustusliitto Naton jäsenyyttä.

Puolustusvoimien osallistuminen Nordic Response 24 -harjoitukseen

Puolustusvoimat osallistuu harjoitukseen Maa-, Meri- ja Ilmavoimien sekä logistiikka- ja johtamisjärjestelmäalan joukoilla. Puolustusvoimista harjoitukseen osallistuu yli 4 100 sotilasta, ja tästä joukosta merkittävä osa on reserviläisiä. 

Suuren osan Puolustusvoimien harjoitusjoukosta muodostaa Maavoimat. Suomen ja Ruotsin maavoimien osastot muodostavat harjoituksessa yhdessä divisioonan, jota Suomi johtaa. Suomen maavoimien vahvuus divisioonassa on noin 2 500 sotilasta. Harjoituksessa on myös merkittävää ilmavoimien toimintaa Norjan, Suomen ja Ruotsin ilmatilassa. Suomen ilmavoimista mukana on 12 F/A-18 Hornetia, esikuntaupseereita ja tukikohtatoimintoja. Merivoimista mukana on esikuntaupseereita ja rannikkojääkäriosasto.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta mukana on palkattua henkilöstöä ja reserviläisiä laitoksen esikunnasta, 3. Logistiikkarykmentistä, Järjestelmäkeskuksesta sekä Sotilaslääketieteen keskuksesta. Johtamisjärjestelmäkeskus asettaa harjoitukseen palkattua henkilöstöä ja reserviläisiä laitoksen esikunnasta ja eri osastoilta. Myös Rajavartiolaitos osallistuu harjoitukseen Suomen alueella. Suomen harjoitusjoukon johtaja on Pääesikunnan koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Manu Tuominen. Pääesikunta asettaa harjoitukseen Suomen kansallisen johtoelementin. 

Harjoitus näkyy ja kuuluu Lapin alueella

Suomen alueella harjoituksen aikana harjoittelee suomalaisjoukkojen lisäksi noin 3 000 ruotsalaista, 450 ranskalaista ja noin 50 isobritannialaista sotilasta. Maavoimien joukot liikkuvat pääasiassa Enontekiön alueella ja sieltä edelleen Norjan suuntaan. Harjoitukseen siirtymisen ja poistumisen aikana (1.–3.3. ja 14.–17.3.) liikenne voi ruuhkautua päätiestöllä myös Länsi-Lapin hiihtolomakohteiden lähialueilla. Harjoitusjoukkoja liikkuu muuallakin Lapin alueella. Ilmavoimien toiminta painottuu Rovaniemen tukikohtaan, lentotoiminta on aktiivista koko Lapin alueella. Viranomaiset ovat varautuneet liikennemäärien kasvuun. Puolustusvoimat tiedottaa harjoituksen vaikutuksista liikenteeseen tarkemmin helmikuussa lähempänä harjoitusta.