Meille vanhuskadeteille, eli kolmannen vuoden opiskelijoille, tämä purjehdus on viimeinen suuri opintokokonaisuus ennen valmistumistamme tämän vuoden elokuussa. Vaikka koulutaipaleemme aikana olemme jo oppineet paljon, ja edelleen täällä aluksella koulutus jatkuu kiivaana, on tämä kuitenkin meille jo eräänlainen testi, jolla voimme todeta tämänhetkiset valmiutemme työelämään siirtymiseen. Meidän osaltamme tämän matkan suunnittelu ja valmistelu alkoi jo useampia kuukausia sitten, kun aloitimme tähtimerenkulun ja vuorovesiopin opinnot. Viimeiset kaksi viikkoa ennen lähtöä valmistelimme läjäpäin merikarttoja valmiiksi matkaa varten.
Purjehduksen aikana vanhuskurssin vastuulla on koko purjehduksen reitin sekä sen varrella olevien ammuntojen ja muiden tapahtumien suunnittelu ja toteutus. Merenkulun osalta koulutuksen lisäksi ikään kuin ulosmitataan Merisotakoulun koulutusviirikössä saamamme merenkulkukoulutuksen taso, ja ammunnoissa on tavoitteena harjaantua niissä asioissa, jotka kuuluvat työelämässä nuoren luutnantin tehtäviin. Koulutuspurjehdus onkin ainutlaatuinen tilaisuus harjoitella avomerenkulkua aidosti isoilla merillä ja esimerkiksi Englannin kanaalissa vanhuskadetit saivat äärimmäisen tärkeää oppia ja kokemusta aluksen ohjailusta vilkkaan kauppamerenkulun liikenteen seassa.
Tämä koulutuspurjehdus on monella tapaa ollut ensimmäisistä päivistä lähtien hyvin erilainen kokemus kuin kaksi vuotta sitten, jolloin kurssimme otti ensikosketuksen merimieselämään. Päivät kuluvat kurssimme osalta vahdin ja koulutusten lisäksi lukuisien asioiden, kuten reittitarkastelujen, säätarkastelujen, sekä ammuntojen suunnittelun ja valmistelujen parissa. Vanhuskadetti elää täällä aluksella vahdista ja aikarajasta toiseen. Ajoittain runsaan työmäärän ja rajallisen ajan suhde näyttäytyy kaikessa hektisyydessään aluksen käytävillä säntäilevien vanhuskadettien muodossa: jokainen etsii tietoa ja materiaalia tuleviin tarkasteluihin. Mutta kaikki mitä täällä teemme, valmistaa meitä tuleviin työtehtäviimme, olipa sitten kyse Merivartioston tai Merivoimien palvelukseen valmistuvasta kadetista. Yhteistyöllä ja kurssikaverien pyyteettömällä tuella tehtävät saadaan suoritettua ajallaan ja kunnialla.
On ollut positiivista huomata, että aluksen palkattu henkilökunta luottaa jo meihin ja näkee meidät enenevässä määrin tulevina työtovereina. Mieltä askarruttavia asioita ei tarvitse pohtia yksin eikä kysymistä tarvitse pelätä, sillä henkilökunta vastaa mielellään ja asiantuntevasti kysymyksiimme. Sotilaallisuus ja kuri tietysti näyttelevät oman roolinsa taistelualuksen arjessa, mutta minkään henkilöstöryhmien välillä ei ole suuria hierarkisia kuiluja.
Allekirjoittaneen naputellessa tätä kirjoitusta tietokoneelle on Englannin kanaali jo kaikonnut näköpiiristämme, ja aluksemme keinahtelee Biskajanlahden aallokossa. Henkilöstölle tutut delfiiniparvetkin ovat ilmaantuneet hyppelemään aika ajoin aluksen vierelle. Nuorempi merikadettikurssi, jonka jäsenistä moni on ensi kertaa merellä, sai tutustua itseensä täysin uudella tavalla, sillä etenkin merenkäyntiin tottumattomien osalta ensimmäiset kerrat voivat tuoda esiin jännittäviä kokemuksia.
Tällä kyseisellä reittiosuudella me vanhemmat kadetit olemme aloittaneet tähtimerenkulun harjoittelun, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että määritämme sekstantilla kuusta, tähdestä tai planeetasta sijaintimme. Ensimmäisen huoltosataman jälkeen taitomme pistetäänkin tosissaan koetukselle, kun navigoimme täysin tähtimerenkulun menetelmin seuraavaan satamaan. Luotto kurssiveljiin ja –sisariin on kova, ja uskon vakaasti että löydämme määränpäähämme. Eihän Columbuksellakaan sähköisiä merikarttoja ollut…
Biskajanlahden ylityksen jälkeen pääsimme viettämään Portugalin edustalla tykistön juhlapäivää ensimmäisten ammuntojen myötä. Nuorimman kurssin ensikosketus laivakonekivääriammuntoihin oli varmasti mieleenpainuva kokemus jokaiselle ampujalle. Vanhuskurssin kadettien tehtävänä oli johtaa ammunnat turvallisesti. Allekirjoittaneen puntti kyllä hieman tutisi, sillä olihan tämä ensimmäinen kerta, kun laivatykistön ammunnat olivat täysin omalla vastuulla.
Vaikka purjehdus on sujunut hyvin ja tunnelma on korkealla, on ensimmäinen huoltosatama kuitenkin odotettu levähdyshetki. Se tarjoaa pieneksi hetkeksi irtioton aluksen arjesta ja mahdollisuuden soittaa kotiin, mikä taas auttaa jaksamaan hyvällä asenteella seuraavalla legillä. Haluan toivottaa kotijoukoille ja ystäville voimia ja jaksamista seilorien kotiinpaluun odottamiseen!
Kadetti Niko Kivelä
