Hyppää sisältöön

Miinanraivaaminen 2030-luvulla

Merivoimat
Julkaisuajankohta 22.10.2019 12.07
Tiedote

Miinanraivaus juhli 100-vuotista taivaltaan vuonna 2018 Miinanetsintäkomennuskunnan perustamisen kunniaksi. Miinanraivauksella on pitkä historia Suomen itsenäisyyden taipaleella ja nykyään Suomi on edelleen modernin miinantorjunnan edelläkävijä.

Katanpää-luokan miinantorjunta-alukset ovat monipuolisten sensorien ja järjestelmien ansiosta miinantorjunnan kärkikastia maailmanlaajuisesti katsottuna. Tästä voimme kiittää motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä. Laitteiden teknistyminen ei kuitenkaan poista keinovalikoimasta perinteistä kosketus- ja heräteraivausta. Kuha- ja Kiiski-luokan miinanraivaajat olivat 70-luvulta lähtien modernimmat raivaajat Itämerellä ja edelleen toimivat merkittävänä suorituskykynä 4.Miinantorjuntalaivueen riveissä. Mikään laiva ei kuitenkaan kestä ikuisesti ja jossain vaiheessa ”vanhat rouvat” ovat raivanneet viimeiset väylänsä. Onko edelleen perinteiselle miinanraivaukselle paikka uusien miinantorjunta-aluksen vierellä?


Kiiski-luokan alus raivaamassa merimiinaa vuonna 2018.
 

Miinantorjunnan periaatteena voidaan pitää, että ”Jos et voi kiertää - etsi; jos et voi etsiä - raivaa”. Suomen olosuhteet ovat otolliset miina-aseen käytölle ja tämän johdosta meillä tulee olla myös suorituskykyjä omien miinojen raivaukseen mahdollisen konfliktin jälkeen, niin heräte- kuin kosketusmiinojenkin osalta.

Miinojen älykkyyden ja tekniikan parantuessa myös vastatoimien tulee olla nykyaikaisia. Perinteisellä heräte- ja kosketusraivauksella on kuitenkin edelleen paikkansa. Henkilöstön turvallisuus tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa ja varsinkin miinanraivauksessa henkilö- ja kalustovahingoilta ei voida välttyä. Mitä välineitä tulevaisuudessa meillä on käytettävissä, jotta kykenemme vastaamaan moderneja miinoja vastaan sekä turvaamaan henkilöstön ja kaluston?

Tulevaisuuden järjestelmiä

Autonomiset järjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi ja merenkulussa näiden järjestelmien käyttöä rahtiliikenteessä on tutkittu runsaasti. Tämän tyyppisen teknologian hyödyntäminen on jo käytössä miinantorjunnassa ja miehittämättömiä aluksia (USV, Unmanned Surface Vessel) liikkuu jo Itämeren alueella. USV:n ja modulaarisen ”työkalupakin” ansiosta voidaan miinantorjuntatehtävä suorittaa itsenäisesti miinanetsinnässä ja perinteisessä miinanraivauksessa heräte- ja kosketusraivauskalustoilla. Miehittämättömät alukset kykenevät toimimaan täysin itsenäisesti tai kaukokäytettyinä, jolloin operaattori tukialukselta tai maa-asemalta ohjaa alusta ja käyttää siihen asetettuja järjestelmiä. Miinantorjunta-alus voi tällöin suorittaa toisella alueella omaa tehtäväänsä USV:n toimiessa viereisellä alueella. Modulaarisuuden ja siirrettävyyden ansiosta voitaisiin miehittämättömiä aluksia ohjata myös muilta kuin miinantorjunta-aluksilta, esim. tulevaisuudessa Pohjanmaa-luokan aluksilta.

Alusten herätteitä matkivilla ja tuottavilla raivauskalustoilla kyetään tulevaisuudessa luomaan eri alusluokkia vastaavia herätteitä, joilla kyetään toimimaan nykyaikaista herätemiinaa vastaan spektrimaisemaa muuttamalla. Tekniikka mahdollistaa yhä pienempien laitteiden valmistuksen, joka tukee autonomisten laitteiden käyttöä. Aluksen peräkannella ei tarvita runsaasti henkilöstöä käsittelemään painavia raivauskalustoja, koska automatisoidut laskulaitteet kykenevät suoriutumaan näistä tehtävistä.

Automaatio ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan kykene korvaamaan asiantuntevaa henkilöstöä. Henkilöstön, niin palkatun kuin reserviläisten, merkitys tulee olemaan tärkeä, jotta vuosisadan aikana kerättyä ammattitaitoa kyetään ylläpitämään miinanraivauksessa. Osaava henkilöstö on voimavara, jota mikään tekniikka tulevaisuudessa ei kykene korvaamaan täysimääräisesti. Henkilöstön ammattitaidon ja nykytekniikan avulla Merivoimat tulee tulevaisuudessakin olemaan miinantorjunnan edelläkävijä myös miinanraivauksessa.


Katanpää -luoka alukset edustavat merivoimien moderneinta miinantorjuntakykyä.
Alukset ovat myös kansainvälisiin tehtäviin sppivia ja luokka on Naton NRF-valmiudessa vuoden 2020 ajan.

´