Raivaajasukeltajien operointikyky kehittyy – tavoitteena Nato-yhteensopivuus

Merivoimien raivaajasukeltajista puhuttaessa vertaus sveitsiläiseen linkkuveitseen osuu kohdilleen. He muodostavat monipuolisen voimavaran, joka on tärkeä osa myös Rannikkolaivaston miinantorjuntakykyä merellä. Syksyn mittaan tämän resurssin operointikykyä on kehitetty niin Nato-yhteensopivuuden kannalta kuin myös Katanpää-luokan miinantorjunta-alusten reserviläisten taitoja terästämällä kertausharjoituksessa.

Raivaajasukeltajat, joista usein puhutaan myös EOD-termillä (Explosive Ordnance Disposal), edustavat erityislaatuista kapasiteettia Naton merivoimayksiköiden komponenttiesikunnassa (MARCOM) työskentelevän komentaja Tomas Skurdeniksen mukaan: 

-    EOD-joukot ovat aina olleet hieman erilaisia, eivät mitenkään tavanomaisia joukkoja siinä mitä tulee taistelutaitoihin, ajattelutapaan ja tapaan ratkaista ongelmia, kuvailee komentaja Skurdenis, -  He ovat kuin sveitsiläisiä linkkuveitsiä. Monikäyttöisiä suunnittelultaan ja sopivat pienimpäänkin taskuun. EOD-tiimejä voi käyttää maissa, merellä ja satamissa, ja lisäksi heidät on koulutettu taistelemaan etulinjassa ja jopa saastuneessa ympäristössä. Tällainen kyky tarjoaa komentajille merivoimien eri tasoilla mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa operaatioita paljon nopeammin ja turvallisemmin. EOD-tiimejä on käytetty,  ja tullaan käyttämään, merellisten yksikköjen turvallisuuden varmistamisessa merellä ja satamissa.

Komentaja Skurdenis (kuvassa) toimi evaluoinnin johtajana Suomessa elo-syyskuun taitteessa toteutetussa evaluoinnissa, jossa käytiin läpi Merivoimien raivaajasukeltajaosaston yhteensopivuutta Nato-joukkojen toimintaan. Arvioinnin lopullisia tuloksia ei ole vielä saatavilla, mutta ensivaikutelmistaan Skurdenis kertoo seuraavaa:

-    Keskusteltuani osaston edustajien kanssa ja nähtyäni heidän käytössään olevaa varustusta, olen melko varma siitä, että tämä joukko on erittäin motivoitunut joukko hyviä ystäviä, joka on valmis suorittamaan tehtävänsä ja enemmänkin. Mutta korostan sitä, että tämä on tosiaan vain omiin tuntemuksiini perustuva ensivaikutelmani, eikä virallinen evaluointi perustu tuntemuksiin.

-    Ryhmä eri aihealueiden asiantuntijoita kartoittaa tarkasti onko osasto valmis suorittamaan Nato- tehtäviä Naton vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti. Käytännössä seuraamme neljän pitkän työpäivän ajan selvittääksemme täyttääkö osasto vaatimukset ja mitkä ovat mahdolliset puutteet, Skurdenis painottaa.

Evaluoinnissa tarkastellaan muun muassa osaston jäsenten henkilökohtaisia taitoja,  osaston tehtävässä käyttämiä taktiikkoja sekä varusteita, joita he käyttävät tehtävän suorittamiseen.  Eri osa-alueista muodostuva kokonaisuus ratkaisee lopulta osaston Nato-yhteensopivuuden.

Suomalaisten raivaajasukeltajien normaaleista työskentelyolosuhteista, kokemuksesta operoida Suomen aluevesillä komentaja Skurdenis katsoo olevan hyötyä Naton kannalta:

-    Pohjoisen maan sukeltajat ovat valmistautuneita toimimaan ankarissakin sääolosuhteissa, myös jäisissä vesissä, mikä tekee suomalaisesta EOD-osastosta muita jäsenmaita erikoistuneemman operaatioihin tällaisissa erityisolosuhteissa.

Merivoimien EOD-sukeltajaosaston evaluointi toteutettiin Upinniemessä. Osaston muodostivat pääosin reserviläiset, joiden osaaminen sekä motivaatio ovat korkealla tasolla. Evaluointi tukee osaltaan Merivoimien miinantorjunnan- ja sukeltajasuorituskyvyn kehittymistä ja mahdollistaa näiden saumattoman yhteisoperoinnin kansainvälisten kumppanien kanssa. 

Olennainen osa merellistä miinantorjuntaa 

Evaluoinnin jälkeen Merivoimien reservin raivaajasukeltajia harjoitutettiin tehtäviinsä myös syys-lokakuun taitteessa. Rannikkolaivaston 4. Miinantorjuntalaivueen toimeenpanemassa kaksiviikkoisessa harjoituksessa Katanpää-luokan alusten reserviläiset kertasivat EOD-toimintaa miinantorjunta-alus Purunpäältä käsin.  Aluksella he harjaantuivat samalla meripalvelukseen ja kansimiehen tehtäviin.

-    Raivaajasukeltajat ovat olennainen osa merellistä miinantorjunnan suorituskykyä. Sukeltajia tarvitaan erityisesti alueilla, joilla muiden miinantorjuntakeinojen käyttö on vaikeaa, kuten satamissa ja niiden edustoilla, kertoo 4. Miinantorjuntalaivueen komentaja, komentaja Henri Kummala.

Tehtävät ovat monipuolisia. Raivaajasukeltajia käytetään miinojen etsintään, luokitteluun ja tunnistamiseen, tarvittaessa he myös tekevät ne vaarattomiksi. Raivaajasukeltajien ensisijainen käyttökohde on vedessä ja pinnan alla, mutta heillä on koulutus ja kyky raivata räjähteitä myös laiturialueen välittömässä läheisyydessä maalla.  Raivaajasukeltajien kalustossa, sukelluslaitteista alkaen, huomioidaan vaatimus niiden vähäherätteisyydestä. 

-    Alustoiminnassa sukeltajia käytetään lisäksi alusten pohjien tarkistamiseen muun muassa pohjaan kiinnitettävien räjähteiden poistamiseksi ja vaarattomaksi tekemiseksi. Yhtä lailla he voivat toteuttaa tukitehtäviä alusten vedenalaisten runkorakenteiden tai esimerkiksi evien irrottamiseksi sekä kiinnittämiseksi, Kummala kuvailee ja lisää vielä: -  He voivat myös siirtää miinoja tai muita vedenalaisia kohteita paikkaan, jossa ne voidaan tarvittaessa räjäyttää.

Raivaajasukeltajien aktiivinen harjoittelu varmistaa sen, että Rannikkolaivaston miinantorjunnan suorituskyvyt ovat valmiina sekä pinnalla että pinnan alla.

Kaikki kuvat: Puolustusvoimat