Rannikkolaivasto: valmiudessa kotimaassa ja maailmalla

Kuluneen vuoden aikana laivasto on tehokkaasti jatkanut toimintaansa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti Naton laivasto-osastoissa. Laivue 2020-hankkeen myötä hyvää vauhtia valmistuvat Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetit tulevat viemään Suomen meripuolustuksen uudelle tasolle.

Tehostettua valvontaa Itämerellä

Rannikkolaivastolla on Itämerellä toimimiseen soveltuvat alukset ja alueen vahva tuntemus. Kansainvälinen yhteistyö merialueiden valvonnassa takaa ajantasaisen tilannekuvan. Merivoimat tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisen meritilannekuvan muodostamisessa ja ylläpidossa esimerkiksi Ruotsin ja muiden liittolaisten kanssa.

Itämeri on ollut viime vuodet kansainvälisen politiikan keskiössä vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuneiden tapahtumien, kuten kaapelirikkojen, vuoksi. Laivasto on tukenut muita viranomaisia tutkimuksissa sekä aluksilla että sukeltajilla, sillä Suomen sotilaallisen puolustamisen lisäksi virka-avun antaminen on yksi päätehtävistämme. Lisäksi olemme osoittaneet olevamme tärkeä ja ammattitaitoinen osa liittouman yhteistä puolustusta operoimalla osana Naton laivasto-osastoja.

Merivoimat osallistuu Naton johtamaan Baltic Sentry -toimintaan aluksilla, joita on sekä kansallisessa että Naton johdossa. Baltic Sentry on osa Naton alkuvuodesta käynnistämää Enhanced Vigilance Activities (eVA)-toimintaa Itämeren alueella. Toiminnalla vastataan laaja-alaisen vaikuttamisen uhkiin, suojataan meriyhteyksiä ja turvataan vedenlaista infrastruktuuria. Tehostettu valvonta ja läsnäolo nostavat kynnystä sotilaallisiin toimiin ja vahvistavat liittouman kykyä reagoida nopeasti muutoksiin turvallisuusympäristössä. Vaikka valvottava alue on laaja, Naton tehostetun toiminnan myötä laittomuuksista jää vastedes varmemmin kiinni. Baltic Sentry-toiminta on ollut tehokasta, sillä uusia kaapelivaurioita ei ole tapahtunut tammikuun jälkeen.

 Kuvassa: Naton SNMCMG1-alusosasto merellä. Kuva: Nato, SNMCMG1

Alukset osana Nato-joukkoja

Rannikkolaivasto on osoittanut voivansa vastata Naton tarpeisiin ja kykenevänsä reagoimaan nopeasti muutoksiin turvallisuusympäristössä. Kuluneen vuoden aikana Merivoimat on asettanut Hamina-luokan ohjusveneitä määräajaksi osaksi Naton SNMG1-laivasto-osastoa; tammikuussa, maaliskuussa ja heinäkuussa. Ensimmäisenä komennukselle lähtenyt ohjusvene Pori miehistöineen saatiin valmisteltua matkaan hyvin nopealla varoitusajalla ja alus suuntasi Itämerelle kyydissään motivoitunut miehistö. Tämän jälkeen komennukselle lähti ohjusvene Hanko ja heinäkuussa kotisatamasta irrotti jälleen ohjusvene Pori.

Voidaan todeta, että Naton laivasto-osastoihin osallistuminen on Rannikkolaivastolle uusi normaali, sillä viimeisin Nato-joukkoihin liittynyt alus on miinantorjunta-alus MHC Katanpää. Alus aloitti elokuun lopussa kolmen kuukauden mittaisen komennuksensa SNMCMG1-miinantorjuntaosastossa, jossa se osallistuu Baltic Sentry -toimintaan ja suorittaa miinantorjunnan tehtäviä. Komennus käynnistyi ansiokkaasti Northern Coasts 25 -harjoituksella, jossa monikansallinen joukko yhteensovitti toimintaa ilmatorjunnan ja eri aselajitoimintojen osalta.

Viimeisten kahden viikon aikana MHC Katanpää on toteuttanut Baltic Sentry-toimintoja aina Skagerakin alueelta Tallinnan edustalle asti. Aluksella olevien kenttäsairaanhoitajien ohjauksessa MHC Katanpään miehistö on lisäksi kehittänyt aluskohtaisissa harjoitteissa hätäensiaputaitojaan esimerkiksi taistelu-, vauriontorjunta- ja palontorjuntatilanteissa. SNMCMG1-alusosaston yhteiset harjoitteet ovat puolestaan painottuneet taistelukyvyn kehittämiseen ja vauriontorjuntaan. Harjoitteiden lisäksi MHC Katanpään viikko-ohjelma on täyttynyt huoltotoimenpiteistä, määräaikaishuolloista ja täydennyksistä.

 Kuvassa: Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetti laiturissa. Kuva: Rauma Marine Constructions

Monitoimikorvetit – meripuolustuksen tulevaisuus

Pohjanmaa-luokan neljä monitoimikorvettia ovat suomalaisen meripuolustuksen tulevaisuus. Alukset tulevat olemaan olennainen osa niin kansallisissa kuin liittouman yhteisen puolustuksen tehtävissä. Tämä iskukykyinen ja teknisesti edistynyt alusluokka erittäin monipuolinen. Itämeren vaihteleviin olosuhteisiin suunnitellut alukset kykenevät merimiinoittamiseen, ilma- ja sukellusveneentorjuntaan, elektroniseen sodankäyntiin sekä valvontaan, tiedusteluun ja ennakkovaroituksen tuottamiseen. Lisäksi alukset voivat toimia pitkäkestoisesti nykyistä suuremmalla toiminta-alueella.

Pohjanmaa-luokan korvetit ovat välttämätön osa meripuolustusta. Niillä torjutaan merialueelta tulevat hyökkäykset ja turvataan tärkeät kohteet merellä ja saaristossa. Korvetit eivät kuitenkaan yksistään riitä. On viisautta tunnistaa, että siinä missä Suomen kokonaismaanpuolustus on riippuvainen Pohjanmaa-luokan suorituskyvyistä, niin myös korvetit tarvitsevat muiden meripuolustuksen suorituskykyjen, puolustushaarojen ja Nato-liittolaisten tukea ja yhteistyötä tehtäviensä mahdollisimman tehokkaaksi toteuttamiseksi. Sen vuoksi alukset on rakennettu hyvin yhteensopivaksi muiden puolustushaarojen kärkihankkeiden ja Naton kanssa.

Monitoimikorvettien rakentamisesta Merivoimille vastaavat Rauma Marine Constructions (RMC) ja sen tytäryhtiö RMC Defence Oy, tilaajana toimii Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Odotettu virstanpylväs saavutettiin Raumalla 21.5. kun ensimmäinen korvetti laskettiin vesille. Tällöin alus siirrettiin rakennushallista telakka-altaaseen, missä rakentaminen ja varustelu jatkuvat. Monitoimikorvetit otetaan vaiheittain käyttöön vuosien 2027-2029 aikana. Ne tulevat korvaamaan Hämeenmaa-luokan miinalaivat, Rauma-luokan ohjusveneet ja jo käytöstä poistuneen Pohjanmaa-luokan miinalaivan.

Kuvassa: Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen torpedovene S2 -muistotilaisuudessa miinalaiva Hämeenmaalla. Kuva Puolustusvoimat.

Historian ja perinteiden merkitys

Vaikka laivaston katse on vahvasti tulevaisuudessa ja sen varmistamisessa, että kykenemme täyttämään meille asetetut tehtävät myös jatkossa, pidämme historiaa ja perinteitä suuressa arvossa. Lokakuun 4. päivä hiljennyimme torpedovene S2:n uppoamispaikalla kunnioittamaan menehtyneiden muistoa, sillä Merivoimien pahimmasta rauhanajan onnettomuudesta tuli tällöin kuluneeksi tasan 100 vuotta.

Onnettomuuden jälkeen Suomen laivastoa alettiin kehittää, perustettiin Suomen Laivastoyhdistys ja säädettiin laivastolaki vuonna 1927. Niiden myötä esimerkiksi panssarilaiva Ilmarisen ja Väinämöisen perustaminen vauhdittui. Lisäksi merenkulun turvallisuuteen, aluksen vakauteen, sääennusteiden hyödyntämiseen sekä palo- ja vauriontorjuntaan alettiin kiinnittää paremmin huomiota. Miehistön tulee tuntea hyvin alukset, joilla he työskentelevät. Tästä pidämme kiinni nykyisen miehistönkin koulutuksessa turvallisuudesta tinkimättä.

Teksti: viestintäkoordinaattori Ella Haataja, Rannikkolaivasto
Lähteet: Puolustusvoimat, merivoimat.fi, kaptl Kaarle Wasama: Laivue 2020 Yhdessä, Paremmin, Pidempään -artikkeli, MHC Katanpään matkaraportti