Hyppää sisältöön

Raivaajasukeltajien matkassa

Rannikkoprikaati
27.4.2017 13.24
Uutinen

Merivoimien raivaajasukeltajat koulutetaan räjähteiden etsintä- ja raivaamistehtäviin. Kevään aikana sukeltajakoulun uudet oppilaat ovat kohdanneet monipuolisia haasteita, joista fyysisesti rankin – allaskausi – on vasta alkamassa.

Kirkkonummella sijaitsevan Upinniemen varuskunnan eteläkärjessä on käynnissä räjäytysharjoitus. Maaliskuisen sateen ja viiman keskellä ahertaa keskittyneesti parikymmentä Rannikkoprikaatin sukeltajakoulun tuoretta oppilasta.

- Kuluvan vuoden sukeltajakurssi koulutetaan raivaajiksi. Raivaajasukeltajat perehtyvät räjähteiden etsintä- ja raivaamistehtäviin niin maalla kuin merellä. Kyseessä on merivoimien erikoisjoukko ja aines on sen mukaista, tiivistää sukeltajakoulun vääpeli.

Koko päivän kestävän räjäytysharjoituksen tarkoituksena on tuoda sukeltajakoulutukseen lukeutuvien räjähdeopin kurssien sisältö käytännön tasolle. Kevään mittaan koulutus monipuolistuu ja oppilaat soveltavat osaamistaan erilaisissa raivaamistehtävissä, kuten EOD-harjoituksessa (Explosive Ordnance Disposal), jossa keskitytään räjähdetiedusteluun ja vaarallisten räjähteiden raivaamiseen maastossa.

- Luonnollisesti sukeltajakoulutuksessa korostuvat hakijan fyysiset ominaisuudet. Tästä huolimatta haluan nostaa esille henkisten voimavarojen merkitystä ja oppilaan kykyä omaksua tietoa sekä toimia saumattomasti osana ryhmää, vääpeli kuvailee.

Raivaamistehtäviä merellä ja rannikolla

Kuluvan vuoden tammikuussa raivaajakurssin aloitti yhteensä kaksikymmentä varusmiestä, joista oppilas Tommi Wallenius esittäytyy reippaasti vääpelin jatkaessa räjäytysharjoituksen ohjeistusta.

- Halusin suorittaa varusmiespalveluksen tiiviissä porukassa, jonne kaikki ovat hakeutuneet vapaaehtoisesti. Tämä mielestäni takaa sen, että hommaan suhtaudutaan asenteella ja kaveria tuetaan. Käytännössä olen huomannut asian siitä, että uimaritaustaisia kannustetaan lenkkien raskaissa mäkiosuuksissa, naurahtaa Wallenius.

Turkulaistaustainen Wallenius, 22, opiskelee teknillisessä yliopistossa ja on harrastanut pitkään uintia.

- Pääsykokeet olivat odotetusti haastavat, mutta tasapainottavana asiana koin sen, että kaikki lähtevät samalta viivalta. Yleisesti uskon, että koulutukseen ei haeta huippu-urheilijoita, vaan täällä suositaan monipuolista lajitaustaa. Hiihtäjillä, jalkapalloilijoilla tai skeittaajilla on hyvin erilaiset kuntotasot. Tärkeää on ylläpitää voittamisen asennetta sekä positiivista suhtautumista liikkumiseen, sanoo Wallenius.

Raivaajakoulutus on tähän asti vastannut oppilaan odotuksia.

- Siviilielämän näkökulmasta on ollut hyvin mielenkiintoista tutustua räjähdeopin kursseihin. Lisäksi mahdollisuus sukeltaa Suomen rannikolla paineilma- ja seoskaasulaitteilla ei ole ihan joka päivästä. Voimme palvelusaikana suorittaa myös räjäyttäjän lupakirjan edellyttämän tutkinnon, summaa Wallenius.

Ennen pääsykokeita monet kurssilaiset pohtivat hakua vuorovuosittain järjestettävien taistelu- ja raivaajasukeltajakoulutuksien välillä.

- En aluksi ollut aivan varma siitä, mitä raivaajalinja piti käytännössä sisällään. Nyt muutaman kuukauden jälkeen olen kuitenkin hyvin tyytyväinen hakupäätökseeni. Raivaajasukeltajilla on merivoimissa selkeä räjähteiden etsintä- ja raivaamistehtävä niin maalla kuin merellä. Koulutuksessa on kattavasti sukeltamista ja odotan tulevan allaskauden haasteita sekä kesän avomeriharjoituksia, Wallenius kiteyttää.

Kevään koulutus valmistaa meriolosuhteisiin

Huhtikuun puolenvälin tienoilla sukeltajaoppilaat aloittavat allaskauden, joka käynnistyy parin viikon perusvälinekoulutuksella ja fyysisesti haastavilla harjoituksilla. Koulutukseen sisältyy erilaisia tasokokeita, joiden tarkoitus on varmistaa oppilaan kyky toimia meriolosuhteissa. Kyseessä on yksi sukeltajakoulutuksen haastavimmista osuuksista.

Rannikkoprikaatin kuntotalon altaalla 19-vuotias sukeltajakoulun oppilas Tuomas Puharinen tervehtii käsipäivää sukellusharjoituksien jälkeen.

- Rankkaa oli, mutta pärjättiin. Ryhmä puhalsi yhteen hiileen ja kuten näit, niin loppuvaiheessa kaverit auttoivat toinen toistaan itseohjautuvasti, Puharinen tiivisti.

Kiinnostus sukeltajakoulutukseen lähti ystävän suosituksesta.

- Aluksi ajattelin pyrkiä laskuvarjojääkäriksi, mutta aloitettuani uppopalloharrastuksen tutustuin sukeltajiin tarkemmin. En ole pettynyt valintaani ja koulutuksen aikana on ollut hienoa huomata, että kurssilaiset tulevat ympäri Suomea. On lukion ja ammattikoulun käyneitä kavereita sekä yliopistotaustaisia. Kai meitä yhdistää halu saavuttaa varusmiespalvelukselta jotain erityistä, miettii Puharinen.

Joensuusta kotoisin oleva nuorimies näkee sukeltajakoulutuksessa myös ammatillista lisäarvoa.

- Tulevaisuuden kannalta koen, että raivaajalinja tarjoaa sellaista käytännön kokemusta, jota tarvitaan erilaisissa viranomaistehtävissä, kuten pelastuslaitoksella. Vastaavat hommat ovat aina kiinnostaneet, Puharinen selvittää.

Viesti sukeltajakoulutukseen pyrkiville ja hakupäätöstä pohtiville on kannustava.

- Pääsykokeissa pärjääminen on vahvasti omasta tahtotilasta kiinni. Vaatimukset ja pisteytys löytyvät etukäteen netistä ja hyvää taustatietoa sukeltajista on saatavilla niin suomalaisista kuin ulkomaalaisista lähteistä. Kannattaa lähteä kokeilemaan omia rajoja – se kannattaa, muistuttaa Puharinen ja poistuu ryhmänsä mukana huoltamaan sukellusvarusteita seuraavan päivän harjoituksia varten.

Haku vuoden 2018 tammikuussa alkavaan sukeltajakoulutukseen on nyt käynnissä ja päättyy 31. heinäkuuta 2017. Valintakokeet järjestetään elo-syyskuun vaihteessa Rannikkoprikaatissa, Upinniemessä.

Ota haaste vastaan ja tutustu sukeltajakoulutukseen!

Artikkeli on sukeltajakoulun toiminnasta kertovan juttusarjan toinen osa. Viimeinen sukeltajakoulun valintakokeisiin sekä taistelusukeltajien koulutukseen keskittyvä juttu ilmestyy toukokuussa. Lue ensimmäinen sukeltajakoulusta kertova artikkeli tästä.

Raivaaja suorittamassa tehtävää.