”Paras ase sukellusvenettä vastaan on toinen sukellusvene”

Sukellusveneet olivat mukana Merivoimien Narrow Waters 2025 -harjoituksessa. Harjoitukseen osallistui ruotsalainen sukellusvene. Samalla harjoituksessa ajettiin sisään Suomen hankkimaa uutta kevyttorpedojärjestelmää.

Kuvassa: Ruotsalaisaluksia Narrow Waters 25 -harjoituksessa Suomessa. Kuva Puolustusvoimat.

Suomen ja Ruotsin välinen sotilaallinen yhteistyö on ollut perinteisesti tiivistä. Yhtenä osa-alueena yhteistyössä on vedenalaisen sodankäynnin harjoittelun myötä yhteisoperoinnin kehittäminen. Sukellusveneiden kanssa harjoittelu on hedelmällistä. Sukellusvenejahtien ja torpedojärjestelmien testaamisen lisäksi pystytään harjoittelemaan sukellusveneen suojaamista omien joukkojen osana. Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja Toni Joutsia kertoo, miten tärkeää on päästä harjoittelemaan oikean sukellusveneen kanssa.

- Meille tämä on todella hyvä juttu, koska Suomella ei ole omaa sukellusvenettä. Sen kanssa harjoittelu on ensiarvoisen tärkeää, kun puhutaan sukellusveneen torjunnasta ja yhteisen operoinnin kehittämistä. Tämä harjoitus on yksi niistä kerroista, kun näin saamme tehdä, ja se antaa meille todella paljon sukellusveneiden torjunnan näkökulmasta, kertoo Joutsia.

- Pääsemme tekemään sellaisia juttuja, joita voimme normaalisti vain simuloida pienemmillä maalilaitteilla. Varsinaisen sukellusveneen kanssa se on eri juttu, sillä pääsemme harjoittelemaan sukellusvenettä vastaan, joka taas pääsee testaamaan omaa taktiikkansa meidän kanssamme.

Sukellusvene on monikäyttöinen. Niitä käytetään valvonta- ja tiedustelutehtävissä, mutta ne voidaan myös aseistaa erilaisilla asejärjestelmillä, kuten torpedoin ja ohjuksin. Sukellusveneitä voidaan käyttää myös merimiinoittamiseen tai erikoisjoukkojen kuljettamiseen.

Naton jäsenmailla on huomattava määrä sukellusveneitä. Ruotsin lisäksi Itämeren alueen jäsenmaista myös Puolalla ja Saksalla on sukellusveneitä. Suomella niitä ei ole. Joutsian mukaan sellaisten hankkiminen ei ole nyt ajankohtaista.

- Mikään vanha sopimus ei meitä enää sido, mutta se on kallis asejärjestelmä. Uuden aselajin perustaminen on kallista myös sinänsä. Suomessa ajatellaan, että me pärjäämme niillä aseilla, mitä meillä nyt on ja mitä nyt rakennetaan.

Suomi onkin satsannut sukellusveneiden torjuntaan. Joutsian mukaan Suomella itsellään on kohtuullisen hyvä kyky torjua sukellusveneitä. Aluksissa on hyvät etsintäjärjestelmät ja Hamina-luokan elinjaksopäivityksen sekä Pohjanmaa-luokan korvettien myötä kyky vain kehittyy entisestään. Joutsian mukaan varsinainen ”vaikutusjärjestelmä” on uusi ruotsalaisvalmisteinen torpedo, mutta Suomella on käytössään myös syvyyspommeja ja -raketinheittimiä, jotka ovat vanhempaa poistuvaa kalustoa.

Itämerta Joutsia kuvailee sukellusveneen torjunnan kannalta haastavaksi ympäristöksi. Itämeri on kuitenkin haastava ympäristö myös sukellusveneille itselleen.

- Paras asejärjestelmä sukellusvenettä vastaan on toinen sukellusvene, mutta myös ilma- ja pinta-alusten yhteinen operointi on aika tehokas ratkaisu sukellusveneen torjunnassa. Kun pinta-aluksissa on hyvät järjestelmät niin niilläkin pystytään panemaan kampoihin, sanoo Joutsia.

- Meidän näkökulmasta on hyvä, että me voimme treenata sukellusveneen kanssa, ja operatiivisesta näkökulmasta on hyvä, että täällä Itämerellä on meidän liittolaisia, joilla on sukellusveneitä.

Kuvassa: Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja Toni Joutsia. Kuva Puolustusvoimat.