Hyppää sisältöön

Meriliikenne turvataan kattavalla tilannekuvalla, valmiudella ja yhteistyöllä

Merivoimat
Julkaisuajankohta 4.3.2019 9.22
Uutinen

Meriyhteyksien turvaamisen tavoitteena on varmistaa meren käytettävyys Suomen väestön elinmahdollisuuksien turvaamiseksi, talouselämän toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja maanpuolustuksen tarpeiden täyttämiseksi. Laivakuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 % ja tuonnista 80 %, joten Itämeren tulee säilyä käytettävänä niin rauhan kuin kriisinkin aikana.



Meriyhteyksien turvaaminen voidaan jakaa meriliikenteen toimintaedellytyksien ylläpitämiseen, meriliikenteen johtamiseen ja meriliikenteen suojaamiseen.

Meriyhteyksien turvaaminen on yksi merivoimien perustehtävistä. Merivoimat vastaa meriliikenteen suojaamisesta, Merivoimien suunnittelupäällikkö, kommodori Janne Muurinen kertoo, että suojaamisen toteutus voidaan jakaa passiivisiin ja aktiivisin keinoihin:

- Tilannetietoisuus, valvonta, tiedustelu ja turvallisen merialueen ylläpito alueellisen koskemattomuuden turvaamisen keinoin ovat tärkeimpiä passiivisia keinoja. Aktiivisiksi luetellaan puolestaan merioperaatioiden osana tehtävät tulenkäyttötoimenpiteet ja mm. miinoittaminen.

Liian usein meriliikenteen suojaaminen mielletään "ajamiseksi suojattavan kohteen vieressä". Se voi joskus olla sitäkin, mutta pääosa suojaamisesta täytyy tapahtua muilla keinoin, kuten valvonnalla, tilannekuvan ylläpidolla sekä mm. valmiudella tulenkäyttöön ja miinoittamiseen.

- Kaiken perusta on kuitenkin kattava tilannekuva ja arvio sotilaallista uhkista. Näiden perusteella muut merelliset toimijat ohjaavat meriliikennettä turvallisille reiteille, Muurinen tarkentaa.

- Meriyhteyksien turvaaminen vaatii laajaa yhteistyötä eikä onnistu yksinään. Merivoimat toteuttaa tätä tehtävää kiinteässä yhteistyössä muiden viranomaisten ja merellisten toimijoiden kanssa.

Uusi alusluokka lisää suorituskykyä ja sopii Suomen olosuhteisiin

Merioperaatioiden päämäärä on meren hallinta aina satamista tärkeimpien väylien kautta kauas merelle. Meriliikenteen käytössä olevan merialueen ja Suomeen johtavien väylien hallinta edellyttää hyvää tilannekuvaa saaristosta ja mereltä, minkä takia mm. yhteistyö rannikko- ja laivastojoukkojen sekä maa- ja ilmavoimien joukkojen kanssa on tärkeässä roolissa. Meriliikenteen turvaamiseen matala Itämeri ja rannikon tiheä saaristo ovat yhtä aikaa mahdollisuus ja haaste.

- Saaristo luo toki suojaa. Toisaalta Suomeen tulevan meriliikenteen käyttämät väylät ovat rajalliset. Vuodenajat eivät juuri vaikuta kauppamerenkulkuun, sillä se pyörii ympäri vuoden. Saariston merialue jäätyy lähes aina, joten myös meiltä vaaditaan toimintakykyä merenkäynnistä tai jäätilanteesta riippumatta.

- Meriliikenteen turvaaminen ja siihen käytettävät keinot ovat täysin uhkariippuvaisia. Pääsääntö on, että kaikki Suomen satamat pitäisi pystyä pitämään auki mahdollisimman pitkään. Elämänlankamme päättyy satamiin ja kansantaloutemme vaatima kauppatavara lähtee siitä eteenpäin.

Uusien Pohjanmaa -luokan monitoimikorvettien vahvuus myös meriliikenteen turvaamiseen liittyen on niiden kyvyssä valvontaan, suojan tarjoamiseen sekä toimintakykyyn ympäri vuoden.

- Uudet alukset kykenevät laskemaan miinoitteita, käyttämään tulta pinnalle, pinnan alle ja ilmaan. Ne ovat aluksia jotka voivat kaukosuojata tai lähisuojata meriliikennettä. Nykyiseen kalustoomme verrattuna tuleva laivue on huomattavasti kyvykkäämpi. Sillä ei vain korvata poistuvia aluksia, vaan parannetaan meripuolustuksen suorituskykyä

Asejärjestelmien ja teknologian kehittyessä uuden teknologian hyödyntäminen on avainasemassa, kun merivoimat toteuttaa omia tehtäviään. Tilannekuva säilyy kuitenkin keskiössä.

- Maailmalla on kokeiltu mm. miehittämättömiä aluksia ja asejärjestelmiä, joilla on varmasti jonkinlainen rooli tulevaisuuden merisodankäynnissä. Kaiken päätöksenteon ja arvioinnin taustalla säilyy silti ihminen, Muurinen muistuttaa.

´