MITO saapuu Suomeen. Kuva: Puolustusvoimat/Nina Soini

Meripuolustuksen kehittäminen

Merivoimat kehittää suorituskykyään taistelualusten ja järjestelmien perusparantamisella ja uudishankkeilla. Meripuolustuksen kehittämisohjelman tavoitteena on turvata miinoittamis- ja miinantorjuntakyky, korvata vanhentuvat meritorjuntaohjukset sekä varmistaa riittävä meriliikenteen suojaamiskyky ja torjuntakyky. Nämä kaikki edellyttävät riittävää taistelualuskalustoa, jonka määrä tulee laskemaan vanhenemisen takia merkittävästi 2025 alkaen.

Rannikkojoukkojen materiaalista suorituskykyä kehitetään vuosina 2010–2016. Rannikkojoukkojen tulivoima tulee ylläpitää ohjusaseistuksella ja liikkuvuutta tulee kehittää kiinteän rannikkotykistön tullessa elinkaarensa päähän.

Meripuolustuksen tulee kyetä jatkossa hallitsemaan oman toiminnan kannalta tärkeät meri- ja saaristoalueet.

Merivoimilla on jatkuva alueellisen koskemattomuuden turvaamistehtävä ja sen edellyttämä toimintavalmius ja kyky reagoida nopeasti tilanteen vaatimalla tavalla. Valmius näkyy myös viranomaisyhteistyövalmiutena.

Itämeren merkitys energian ja kaupan siirtoreittinä Suomelle on elintärkeä. Meren käytön estäminen ja häirintä sekä Suomen läntisten yhteyksien katkaiseminen vaikuttavat koko yhteiskuntaan.

Meripuolustuksen tulee kyetä jatkossa hallitsemaan oman toiminnan kannalta tärkeät meri- ja saaristoalueet. Merenhallinta muodostetaan miinoittamalla merialueita ja käyttämällä pintatorjuntaohjuksia. Rannikkojoukoilla on kyettävä suojaamaan keskeiset kohteet ja toiminnot. Torjuntakyky tulee kyetä ulottamaan kauas merelle alueille, josta kyetään vaikuttamaan puolustusjärjestelmää ja yhteiskuntaa vastaan. Tämä edellyttää tilannekuvaa, johtamiskykyä ja kykyä vaikuttaa kohteisiin.

Lähde: Eduskunnan kanslian julkaisu 3/2014 Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet (parlamentaarinen selvitysryhmä)

Artikkeleita merivoimien hankkeista muulla verkossa

Merivoimien suunnittelupäällikkö, kommodori Veli-Petteri Valkamo Rannikon Puolustajassa 1/2017

"Itämeren muuttunut turvallisuusympäristö ja Suomen riippuvuus meriyhteyksistä edellyttää meripuolustukselta monipuolisuutta, taistelunkestävyyttä ja korkeaa valmiutta. Tämä ehkäisee ja rajoittaa mahdollisuutta Suomen eristämiseen mereltä ja asevaikutuksen kohdentamiseen kriittisiä kohteita tai toimintoja vastaan. Suomen sotilaallinen puolustuskyky muodostuu maa-, meri- ja ilmavoimista sekä niitä tukevista yhteisistä suorituskyvyistä. Mikäli joku näistä ei ole kunnossa, ei Suomen sotilaallinen puolustuskaan toimi." Lue artikkeli.

Hankepäällikkö, komentaja Janne Ilvonen Maanpuolustus-lehdessä nro 118
"Merivoimien uudessa alushankinnassa on ennen kaikkea kyse käytöstä poistuvien alusten suorituskyvyn korvaamisesta ja päivittämisestä nykyaikaisia uhkia vastaan. Ilman Laivue 2020 -hankkeessa syntyvää suorituskykyä, merellä ei kyetä vuoden 2025 jälkeen nykyisiin merivoimien tehtäviin." Lue artikkeli.

Merivoimien suunnittelupäällikkö, kommodori Veli-Petteri Valkamo Pullopostissa 11.8.2016:
"Merivoimien kehittäminen perustuu siihen, että merivoimien tehtävät säilyvät nykyisen kaltaisina myös saavuttaessa 2030-luvulle. Meripuolustuksen suorituskyvyillä tulee kyetä vastaamaan uhkaan, joka syntyy yllättäen esimerkiksi humanitaarisesta kriisistä, alueloukkauksista, meriyhteyksien häiritsemisestä tai mereltä suunnattavasta hyökkäyksestä."  Lue artikkeli.

Puolustusministeriön tiedotteet Laivue 2020 -hankkeesta