Hyppää sisältöön

Vuoden 2016 Ruotsin ja Suomen yhteisharjoitus on päättynyt

Merivoimat
Julkaisuajankohta 25.5.2016 11.49
Tiedote

SWEFINEX-16 toteutettiin Ruotsin johtamana Gotlannin merialueilla 16.–24.5 välisenä aikana.

Suomelta harjoitukseen osallistui miinalaiva Hämeenmaa, Rauma-luokan ohjusveneitä, Katanpää-luokan miinanetsijöitä ja huoltoalus Louhi. Lisäksi harjoituksessa oli mukana suomalaisia esikuntaupseereita. Ruotsilta harjoituksessa oli mukana esikuntaupseereita, Visby- ja Stockholm-luokan korvetteja, Koster- ja Spårö-luokan miinantorjunta-aluksia, Gotland-luokan sukellusvene, tukialus Trossö ja esikunta-alus HMS Carlskrona.

Harjoitus alkoi Pre Sail -konferenssilla Visbyn satamassa, jossa joukot saivat perusteet harjoitukselle. Niin sanottu osa-harjoitusvaihe alkoi keskiviikkona ja päättyi perjantaiaamuna. Osaharjoitusvaiheen aikana yksiköt harjoittelivat yksittäisiä merisodankäynnin osa-alueita, kuten tilannekuvan luomista, sukellusveneen etsintää ja torjuntaa, miinanetsintää ja raivausta sekä pintataistelua.

Viime viikon perjantaina alkoi harjoituksen taktinen vaihe, jossa joukot harjoittelivat kuvitteellisen skenaarion mukaisesti taisteluryhmän komentajan (CTG, Command Task Group) johtamana ja käskemien tehtävien mukaisesti. Harjoituksessa kehitettiin taisteluryhmän koko organisaatiota lukuun ottamatta amfibio-joukkoja, joiden kansainvälinen pääharjoitus tänä vuonna on kesäkuussa toteutettava BALTOPS.

CTG:n (Command Task Group) esikuntapäällikkönä toimineen komentaja Patrik Lillqvistin mukaan SWEFINEX-16 oli erittäin hyvä harjoitus, jossa harjoiteltiin molemmille maille elintärkeää asiaa eli meriliikenteen ja meriyhteyksien suojaamista niin avomerellä kuin rannikollakin.

- Molempien maiden sotilailla korkea työmoraali, joka helpotti tehokasta työskentelyä, kiteytti komentaja Lillqvist tämän vuoden SWEFINEX-harjoitusta ja nosti sukellusveneentorjunnan yhdeksi Suomelle tärkeäksi harjoitusteemaksi:

- Harjoitus palveli kansallista päämäärää erinomaisesti muun muassa oikeiden Gotland-luokan sukellusveneiden kanssa, mikä erittäin tärkeää esimerkiksi Rauma-luokan ohjusveneiden kehittämisessä. Lisäksi maasijoitteinen huoltoyksiköstä saatiin erinomaisia tuloksia, sillä se mahdollisti osaltaan alusten keskittymisen täysipainoiseen merelliseen harjoitustoimintaan.

Edit: 15.6.2016 Tiedote muokattu teknisen virheen vuoksi. Sisältöön ei ole tullut muutoksia

´