Merivoimien esikunta täyttää 100 vuotta
Merivoimien esikunta viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan. Esikunnan perinnepäivää ja 100-vuotista taivalta juhlittiin viime viikon keskiviikkona 9. toukokuuta Turussa.
Tilaisuudessa kuultiin komentaja, evp Visa Auvisen pitämä juhlaesitelmä, jossa hän toi esille etenkin esikunnan alkuvaiheen tapahtumia ja persoonia mieleenpainuvasti. Esitelmän jälkeen juhlapuheessa Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Timo Hirvonen kiitti henkilöstöä hyvin tehdystä työstä sekä kannusti kaikkia jatkamaan hyvää työtään tulevaisuuden haasteiden ja Merivoimien esikunnan tavoitetilan 2021 saavuttamiseksi. Tilaisuudessa myös palkittiin ansioituneita henkilöitä. Tilaisuuden ohjelman päätti Laivaston soittokunnan keväisen svengaava konsertti solistinaan vuoden 2014 tangokuningatar Maria Tyyster.
Perinnepäivä juontaa vuoteen 1918, jolloin Puolustusministeriö määräsi Meripuolustuksen esikunnan perustamisesta. Pääesikunta hyväksyi vuonna 2001 Merivoimien esikunnan omaksi perinnepäiväksi toukokuun 10. päivän, joka tänä vuonna osui helatorstaille. Omalla perinnepäivällä halutaan vaalia esikunnan perinteitä ja muistaa henkilöstöä.
Merivoimien esikunnan lyhyt historia
3. heinäkuuta 1918 valtionhoitaja P.E. Svinhufvud nimitti kontra-amiraali Johannes Indreniuksen Laivaston päälliköksi ja hänen johtoesikunnakseen perustettiin Amiraaliesikunta. Esikunta sijoitettiin Kalliolinnan huvilaan Kaivopuistoon.
Suomen ulkopolitiikan saksalaissuuntauksen päätyttyä joulukuussa 1918 Amiraaliesikuntakin organisoitiin uudelleen. Nimeksi muutettiin Rannikkopuolustuksen Esikunta ja esikunta muutti Kaivopuistosta Katajanokalle.
Vuonna 1923 koko merivoimat kattanut Rannikkopuolustuksen Esikunta lakkautettiin ja perustettiin kolme erillistä esikuntaa: Laivaston Esikunta, Rannikkotykistön Esikunta ja Sotasatama. Merivoimien esikunta nykymuodossaan polveutuu Laivaston Esikunnasta. Eriytetyt esikunnat todettiin kuitenkin huonoksi ratkaisuksi ja jo vuonna 1927 kolme esikuntaa yhdistettiin yhdeksi Meripuolustuksen Esikunnaksi.
Vihdoin vuonna 1933 esikunta sai nykyisen nimensä Merivoimien esikunta. Sotien aikana Merivoimien esikunnan tärkein tehtävä oli maihinnousujen torjunnan, meriyhteyksien suojaamisen ja Ahvenanmaan miehittämisen organisointi. Talvisodan aikana esikunta siirtyi Katajanokalta Aleksanterinkadulle ja jatkosodan alussa Espoon Westendiin eli "kesämökille" ja myöhemmin Hotelli Carltoniin. Sotien jälkeen esikunta palasi jälleen Katajanokalle.
1960- ja 1970-luvuilla Merivoimien esikunta keskittyi sekä henkilöstön että kaluston lisäämiseen. Vuonna 1983 Merivoimien esikunta kuudenkymmenen vuoden (sotavuodet pois lukien) jälkeen luopui Katajanokan kiinteistöistä ja esikunta siirtyi Lauttasaareen. Neuvostoliiton romahtamisen ja Pariisin rauhansopimuksen mitätöimisen jälkeen Puolustusvoimissa toteutettiin mittava organisaatiomuutos. Uudistuksessa Merivoimien esikunta jaettiin kolmeen osastoon: henkilöstö, operatiivinen ja huolto.
Vuosi 2007 oli Merivoimien esikunnalle muutosten vuosi. Ensin astui voimaan Puolustusvoimien organisaatiouudistus, jonka mukaan Merivoimien esikunta jakautui kuuteen eri osastoon sekä kansliaan. Tämän lisäksi Merivoimien esikunta siirtyi valtion virastojen hajasijoitusprojektin mukaisesti Lauttasaaresta Turun Heikkilään. Merivoimien esikunnan lippu laskettiin Lauttasaaressa viimeisen kerran 5. joulukuuta 2007 ja nostettiin salkoon Heikkilässä 17. joulukuuta 2007.
Artikkelin kuvat: Markku Koivumäki
SA-kuvassa Merivoimien esikunnan henkilöstöä vuonna 1941.
Historiatekstin lähde: Merja Helaniemi (2008): Kalliolinnasta Heikkilän kasarmille - Merivoimien esikunnan historiikki 1918 - 2008
