Hyppää sisältöön

Merivoimien komentaja Veijo Taipalus:
”Reservi on osa valmiutta”

Merivoimat
Julkaisuajankohta 8.7.2016 10.30
Tiedote

Yhä useampi merivoimien reserviläinen saa käskyn saapua kertausharjoitukseen, kun kertausharjoitusten määrä on taas noussut niukkoja säästövuosia edeltäneelle tasolle.

Viime vuonna merivoimissa koulutettiin 1 582 reserviläistä ja kuluvan vuoden tavoite on 1 700. Lisäksi koulutetaan vapaaehtoisissa harjoituksissa noin 1 000 reserviläistä. Vielä vuonna 2014 merivoimissa koulutettiin vain 723 reserviläistä.

- Hyvin koulutettu reservi on merkittävä osa valmiuttamme. Etenkin kuun vaihteessa voimaan astunut uusi asevelvollisuuslaki, joka mahdollistaa reserviläisten käskemisen kertausharjoitukseen aiempaa nopeammin, luo meille joustavasti käytettävän, säännöllisesti koulutetun sodan ajan joukon, toteaa merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veijo Taipalus.

- Viime vuodet ovat olleet sopeutumista monella tavalla. Toimintaympäristön muutos eli sotilaallisen aktiviteetin kasvu lähialueillamme on asettanut kasvaneita vaatimuksia puolustusvoimien valmiudelle. Vuonna 2015 toimeenpantu puolustusvoimauudistus virtaviivaisti organisaation ja mahdollisti toiminnan tason palauttamisen, amiraali Taipalus summaa.

Toiminnan tason palauttaminen ei kuitenkaan tarkoita vain määrää, lisääntyneitä harjoitusvuorokausia, vaan tavoitteena on myös koulutuksen parempi laatu. Siihen pyritään muun muassa kouluttamalla palkattua henkilökuntaa, lisäämällä simulaattoriavusteista koulutusta ja lisäksi koulutuskokonaisuuksia on entistä enemmän myös reserviläisten saatavilla puolustusvoimien PV-Moodle-oppimisympäristössä. Koulutuksen onnistumista mitataan ja sitä kehitetään myös asevelvollisilta saatavan palautteen perusteella.

Jokainen kotiutuva varusmies arvioi saamansa koulutuksen palveluksen päätteeksi ennen siirtymistään reserviin. Samalla kysytään myös maanpuolustustahtoa, joka asevelvollisilla on perinteisesti korkea - viime keväänä kotiutuneilla maanpuolustustahto sai arvon 4,0 (asteikolla 1 - 5).

´